Liitossa järjestettiin viime vuoden aikana 10 319 ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joissa kirjattiin 64 571 yksittäistä ampumasuoritetta. Reserviläisliiton huhtikuussa tekemän jäsentutkimuksen mukaan ammuntaa harrastaa yli 80 prosenttia liiton jäsenistä.
Yleisintä on muutaman kerran vuodessa tapahtuva ampumaharjoittelu (43,7 % vastaajista), mutta yli kolmannes vastaajista käy ampumassa kuukausittain ja viidennes käy ampumaradalla viikoittain.
Reserviläisten ampumatoiminnassa käytettävät aseet ulottuvat ilma-aseista puoliautomaattikivääreihin. Kyselyn mukaan eniten harjoitellaan erilaisilla kivääreillä, joilla ilmoitti ampuvansa yli 60 prosenttia vastaajista. Suosittuja ovat myös erilaiset pistoolit ja EU:n asedirektiivin uhan alle asettamat reserviläiskiväärit.
Ammunta mielletään vahvasti miesten lajiksi, mutta reserviläisten ampumavuoroilla käy paljon naisia. Liiton jäsenkyselyssä lähes 57 prosenttia naisvastaajista ilmoitti harrastavansa ammuntaa. Harrastusaktiivisuus on naisilla hieman miehiä alhaisempaa, sillä yli puolet naisvastaajista ilmoitti käyvänsä ampumaradalla harvemmin kuin kerran kuussa.
Naiset voivat kuitenkin Reserviläisliiton tiedotteen mukaan olla jopa tarkempia ampujia kuin miehet – hermot kestävät ja keskittyminen ampumistilanteessa onnistuu hyvin. Myös ampumakouluttajien neuvoja naiset kuuntelevat usein herkemmällä korvalla kuin miehet.
– Ampumaharrastusta voi verrata mihin tahansa harrastukseen, vaikkapa ratsastukseen. Harrastus vie ajatuksesi pois arjesta ja vaatii täydellistä keskittymistä. Harrastuksen parissa unohdat kaiken muun ympäriltäsi ja ainoa asia, jota mietit, on sen hetkinen suoritus, kuvailee kolme vuotta ammuntaa harrastanut Kati Pitkänen, joka on ammatiltaan pappi ja sotilasarvoltaan sotilaspastori.
Suosituimpia aseita naisten osalta ovat pistoolit ja kiväärit, joilla molemmilla ammuntaa ilmoitti harrastavansa lähes puolet (47,8 %) naisvastaajista. Reserviläiskivääreitä käyttää harrastustoiminnassaan vajaa 30 prosenttia naisampujista.
Monet Reserviläisliiton paikallisyhdistykset hyväksyvät jäsenikseen myös armeijaa käymättömiä henkilöitä. Jäsenmaksu on noin 30–40 euroa vuodessa. Monella paikallisyhdistyksellä on omalla radalla ampumavuoroja viikoittain ja aloitteleville ampujille harjoitteluun laina-aseita.
– Viitisen vuotta sitten eduskunta kiristi aselakia niin, että ensimmäisen luvan käsiaseeseen voi saada vain 20 vuotta täyttänyt henkilö, joka on suorittanut kahden vuoden ennakkoharjoittelun jossain ampumaseurassa. Harjoitteluvelvoitteet voi suorittaa myös Reserviläisliiton paikallisyhdistyksessä, jonka ampuma-asekouluttajan kirjoittama todistus liitetään poliisille jätettävään aselupahakemukseen, kertoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.