Keskituloisen palkansaajan ansioista on kulunut 7 900 euroa hintojen nousuun sitten huhti–kesäkuun 2021, laskee LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro. Naisten ostovoimakuoppa umpeutuu nopeammin, sosiaalipalveluissa ollaan jo kuopan reunalla.
Kotitalouksien ostovoima kasvoi tammi–maaliskuussa 2,4 prosenttia vuodentakaisesta, kertoo Tilastokeskuksen tänään päivitetty ansiotasoindeksi. Nousu tarkoittaa, että suomalaisten ostovoima on yhä 4,3 prosenttia jäljessä vuoden 2021 huippua.
– Palkansaajien reaaliansiot pysyivät alkuvuonna samana kuin viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Inflaatio on pysynyt hyvin maltillisena, noin puolessa prosentissa vuositasolla, kun korkojen laskun inflaatiota pienentävä vaikutus lähenee jo yhtä prosenttiyksikköä. Palkat siis nousivat juuri hintojen tahdissa alkuvuonna ja ostovoimakuopasta kipuaminen pysähtyi puolimatkan krouviinsa, kommentoi Nummiaro.
Suomalaisten ostovoima oli suurimmillaan huhti–kesäkuussa 2021. Sen jälkeen hinnat nousivat ja palkansaajien ostovoima putosi pahimmillaan 7,6 prosenttia, kunnes käänne koitti vuonna 2023. Siitä asti ostovoima on elpynyt lähes yhtäjaksoisesti.
Nummiaro laskee, että keskituloisen suomalaisen noin 3 700 euron kuukausipalkalla saa suurin piirtein 160 euron edestä vähemmän palveluja ja hyödykkeitä kuin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, jolloin ostovoima oli huipussaan.
Kokonaisuutena inflaatio on haukannut tällaisen palkansaajan elintasosta 7 900 euroa huhti–kesäkuun 2021 jälkeen. Näin paljon keskituloisen palkansaajan ansioista on siis kulunut pelkästään hintojen nousuun viime vuosina.
Nummiaron mukaan talven palkkaneuvottelujen tulokset alkavat näkyä huhti–kesäkuun tilastoissa.
– Ostovoimakuopasta kiipeäminen ottanee ainakin pari vuotta. Palkkasovun jälkeen isoimmaksi riskiksi jää inflaation mahdollinen uudelleen kiihtyminen, jolloin nousu muistuttaisi hiekkakuoppaa, jossa valutaan alas sitä mukaa kun ponnistellaan ylös. Tullit eivät onneksi kuitenkaan ole nostamassa inflaatiota Euroopassa, sillä mahdolliset vastatullit jäänevät suhteellisen pieniksi, euron vahvistuminen alentaa tuontihintoja ja Kiinan ylituotannon suuntautuminen Eurooppaan voi laskea hintoja.
Ensimmäiset toimialat kivunneet jo kuopan reunalle
Palkat nousevat joillain aloilla nopeammin kuin toisilla, mistä syystä myös ostovoima elpyy eritahtisesti. Nummiaro arvioi, että ensimmäisillä toimialoilla reaalipalkat ovat jo nousseet samalle tasolle kuin vuonna 2021.
– Naisten ostovoimakuoppa on umpeutumassa nopeammin kuin miesten. Naisten reaaliansiot ovat 3,5 prosenttia ostovoimahuipusta, kun miehet ovat 5,1 prosenttia huipusta, Nummiaro toteaa.
– Kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelman myötä paikallishallinnon naiset ovat vain 2,0 prosentin päässä huipusta. Toimialoista nousee esiin sosiaalipalvelut, jossa ollaan 0,1 prosentin päässä huipusta eli reaalipalkat ovat käytännössä kirineet koko kuopan umpeen. Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt ovat myös hyvin lähellä kuopan reunaa, hän jatkaa.
Yksityisissä yrityksissä sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksissa palkan ostovoima on vielä 4,7 prosenttia jäljessä vuoden 2021 huippua, valtionhallinnossa 5,5 prosenttia.
– Palkansaajien ostovoima on hyvin nousussa, mutta samanaikaisesti noussut työttömyys tarkoittaa, että kaikki eivät pääse palkansaajien joukkoon. Osalle säästäminen on helpompaa ja osa joutuu turvautumaan aiempiin puskureihinsa, ekonomisti sanoo.
