Tulokset osoittavat, että vaikka koulutustaso on noussut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, kaikki eivät hyödy koulutuksesta samassa määrin.
Suomessa naiset sekä ulkomailla syntyneet ansaitsevat selvästi vähemmän kuin samantasoisesti koulutetut Suomessa syntyneet. Yksilön koulutuspolkuun ja työllistymiseen vaikuttaa vanhempien koulutus, sukupuoli, maahanmuuttajatausta ja syntymämaa.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n Eduation at a Glance 2018 -julkaisun tiedot koskevat vuosia 2015-2017.
Kaikista vertailumaista Suomi käyttää toiseksi eniten julkista rahaa koulutukseen suhteessa BKT:hen (5,6 %). Edellä on vain Norja (6,3 %).
Koulutuksen kokonaisrahoitus on Suomessa hieman OECD-maiden keskiarvon yläpuolella (5,7 % BKT:sta, keskiarvo 5,0 %). Ero sijoituksissa selittyy sillä, että yksityisen koulutusrahoituksen määrä on Suomessa OECD-maiden pienin (0,1 %).
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen jää selvästi alle OECD-keskiarvon, vaikka osallistuminen kasvoi vuosina 2005–2016. Osallistuminen on samaan aikaan lisääntynyt myös muualla. Muihin Pohjoismaihin nähden osallistumisaste on Suomessa pienempi.
Heikommista lähtökohdista tulevat lapset osallistuvat vähemmän varhaiskasvatukseen. Perheen tulotaso ja äidin koulutustausta vaikuttavat useimmissa maissa osallistumiseen. Suomessakin perhetaustalla on vaikutusta, kuitenkin vähemmän kuin OECD-alueella keskimäärin.
Nuorimpien lasten osallistumisasteessa Suomi ei erotu OECD-keskiarvosta. Erot 3–5 vuotiaiden ikäluokissa ovat enimmillään 11 prosenttiyksikköä. Ero katoaa kuusivuotiaiden kohdalla, jolloin lähes koko ikäluokka osallistuu esiopetukseen.
Varhaiskasvatuksen kustannusten BKT-osuus on Suomessa 1,2 prosenttia, mikä on yli OECD-keskiarvon (0,8 %), mutta muiden pohjoismaiden alapuolella (esim. Ruotsi 1,9 %).
Vanhempien koulutustaso vaikuttaa koulutuspolkuun
Henkilöt, joiden vanhemmilla on matala koulutustaso, osallistuvat harvemmin varhaiskasvatukseen, he valmistuvat epätodennäköisemmin toisen asteen koulutuksesta ja jatkavat epätodennäköisemmin korkea-asteelle kuin ne, joiden vanhemmista ainakin toisella on korkea-asteen koulutus.
Toisaalta Suomessa muita useammin korkeakoulutuksen suorittavat ne, joiden vanhemmat ovat vailla toisen asteen koulutusta. Suomessa osuus 25–64-vuotiaista oli 35 prosenttia, kun OECD-keskiarvo on 20 prosenttia. Vain Kanada, Uusi-Seelanti ja Venäjä ovat Suomea edellä tällä mittarilla.
Maahanmuuttajataustaisia uusia opiskelijoita oli korkea-asteella suhteessa vähemmän kuin heidän osuutensa on väestössä. Kun Suomessa maahanmuuttajataustaisia 18–24-vuotiaista oli kuusi prosenttia, heitä oli vain kolme prosenttia korkea-asteen uusista opiskelijoista.
Muiden OECD-maiden koulutustaso nousee
Viimeisen vuosikymmenen aikana monen OECD-maan nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) lähes puolet tai jopa useammat ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon.
Suomessa korkea-asteen suorittaneiden osuus on noussut vain vähän kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2007 korkea-asteen suorittaneita oli 39 prosenttia 25–34-vuotiaiden ikäluokasta, vuonna 2017 vastaava luku oli 41 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla OECD-maiden keskiarvo on noussut 34 prosentista 44 prosenttiin. Suomi jää siis alle keskiarvon.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 Suomen tavoitteena on, että 50 prosenttia 25–34-vuotiaista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä.
Naisista korkea-asteen suorittaneita on 50 prosenttia (OECD-keskiarvo 50 %), mutta miehistä vain 33 prosenttia (OECD keskiarvo 38 %).
Suomessa korkea-asteen koulutus aloitetaan OECD-keskiarvoa myöhemmin. Ikäluokasta vain 42 prosenttia aloittaa korkea-asteen opintonsa alle 25-vuotiaina. Loput aloittaneista aloittavat yli 25-vuotiaina. Tästä johtuen alle 30-vuotiaana valmistuukin vain 38 prosenttia ikäluokasta. Vielä 30–39-vuotiaissa opiskelijoiden osuus on yli 16 prosenttia kun se OECD-maissa keskimäärin on 6,5 prosenttia.
Yli puolessa OECD-maita korkeasti koulutettujen työllisyys on kohonnut vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2007 vuoteen 2017. Joissain maissa, kuten Italiassa ja Puolassa, nousu on ollut yli kymmenen prosenttiyksikköä. Vaikka Suomessa yli 55-vuotiaiden korkea-asteen suorittaneiden työllisyys on kasvanut kymmenessä vuodessa, kasvu on OECD:n keskitasoa.
Naapurimaihin verrattuna 55–64-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyys Suomessa on selvästi heikompi. Kun Suomessa alle 75 prosenttia 55–64-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työllisiä vuonna 2017, Islannissa vastaava osuus oli yli 90, Ruotsissa 84 ja Norjassa 83 prosenttia.
Naisten ja ulkomaalaistaustaisten ansiot pienemmät
Naisten ansiot olivat OECD-maissa keskimäärin 26 prosenttia pienemmät kuin miesten. Erot ansioissa ovat pienentyneet kymmenen vuoden aikana. Suomi sijoittuu 77 prosentin arvolla lähelle OECD-maiden keskiarvoa (74 %). OECD-maissa myös korkea-asteen suorittaneiden naisten työllisyysaste on matalampi kuin miesten.
Ulkomailla syntyneet ansaitsivat vähemmän kuin samantasoisesti koulutetut Suomessa syntyneet 25–64-vuotiaat henkilöt. Erityisesti ulkomailla syntyneiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ansiot olivat matalammat. He ansaitsivat 24 prosenttia vähemmän kuin Suomessa syntyneet. Erot ovat pienemmät matalammin koulutettujen osalta.
Suomesta muihin maihin korkeakoulututkintoa suorittamaan lähtevien määrä on kasvanut nopeammin kuin monessa muussa OECD-maassa vuosina 2013–2016.
Vaikka ulkomaille lähteneiden määrä on Suomessa kasvanut reippaasti, ulkomailla opiskelevien korkea-asteen opiskelijoiden osuus on vain neljä prosenttia kaikista suomalaisista korkeakouluopiskelijoista, mikä on vain jonkin verran yli OECD-keskiarvon (2 %).
NEET-nuorten osuus Suomessa laskenut
Suomessa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten (NEET = neither employed nor in education or training) osuus ikäluokasta on laskenut kahden vuoden takaisesta, mutta kansainvälisesti verrattuna heitä on Suomessa edelleen paljon. 20–24-vuotiaita NEET-nuoria oli 18,3 prosenttia vuonna 2015 ja 17 prosenttia vuonna 2017.
Verrattuna kymmenen vuoden takaiseen NEETien osuus ikäluokasta oli kuitenkin edelleen korkea, sillä vuonna 2007 vastaava luku oli 13,3 prosenttia. Suomen viimevuotinen luku oli suurempi kuin muissa Pohjoismaissa ja Virossa, ja yli myös sekä EU:n että OECD:n keskiarvon.
Alueelliset erot ovat Suomessa muita maita pienempiä. NEET-nuorten osuus vaihteli 15–29-vuotiailla seitsemästä prosentista 14 prosenttiin. Esimerkiksi Italiassa vaihteluväli oli viime vuonna 12–38 prosenttia ja Venäjällä 5–28 prosenttia.
Miehillä NEET-status on Suomessa yleisempi kuin naisilla. Erot mies- ja naisväestön välillä on laskettu ikäluokassa 18–24-vuotiaat. Valtaosassa OECD- ja kumppanimaita NEET-nuorten osuus on naisten joukossa suurempi kuin miesten.
Luvut sisältävät myös erilaisissa elämäntilanteissa olevia, kuten pääsykokeisiin lukevia sekä opintojen tai armeijan alkamista odottavia. NEET-status ei siis välttämättä tarkoita, että nuori olisi syrjäytynyt tai vaarassa syrjäytyä.