Yhteinen puolustus ei enää ole vain kaukainen tavoite, vaan siitä on tulossa oikeasti osa EU:n toimintaa. Eräs askel tällä tiellä on ReArm Europe – uusi rahoitusväline, jolla tehostetaan jäsenmaiden puolustushankintoja.
Taustalla on muuttunut maailmanpoliittinen tilanne. Yhdysvallat suuntaa entistä enemmän huomiotaan Aasiaan ja samalla Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Presidentti Sauli Niinistö toi tämän esiin jo viime vuoden lopulla, kun hän ehdotti, että EU voisi vahvistaa puolustustaan lainarahalla. Nyt tämä ajatus on edennyt käytäntöön.
EU:n huippukokouksessa on päätetty järjestelystä, jossa komissio voi neuvotella jäsenmailleen lainaa jopa 150 miljardia euroa. Jäsenmaat voivat halutessaan hakea tätä markkinoihin verrattuna hieman edullisempaa lainaa, mutta kukin maa vastaa kuitenkin itse sen takaisinmaksusta. Tällainen yhdessä neuvoteltu laina on erityisen hyödyllistä niille maille, joiden omat mahdollisuudet saada lainaa markkinoilta olisivat huonommat.
Tämä ei siis ole sama asia kuin perinteinen yhteisvelka. Yhteisvelassa kaikki jäsenmaat vastaavat yhdessä velasta, mikä tarkoittaa sitä, että jos joku ei pysty maksamaan omaa osaansa, muut maksavat sen puolesta. Nyt sovitussa järjestelyssä sellaista riskiä ei ole, vaan jokainen maa maksaa vain omat lainansa. Kyse on järjestelystä, jossa EU toimii koordinoijana ja takaajana, mutta ilman tulonsiirtoja tai vastuiden jakamista. Se ei siis ole mikään uusi elvytyspaketti.
Meidän kannaltamme ReArm on monella tavalla hyödyllinen. Suomi on aina panostanut paljon puolustusmenoihin, mutta ikävä kyllä monet muut maat eivät ole. Koska me EU-maat olemme käytännössä myös Nato-maita, on meidänkin kannaltamme äärimmäisen tärkeää, että myös muut Euroopan maat alkavat laittaa puolustustaan kuntoon. Toivottavasti ReArm Europe kannustaa kaikkia maita panostamaan maanpuolustukseensa.
Puolustusinvestoinnit, joita tällä rahoitusvälineellä tuetaan, ovat tarkkaan ennalta määriteltyjä, jotta ne tukevat Euroopan yhteistä puolustusta järkevästi. Ne ovat juuri niitä eurooppalaisia kykyjä, jotka myös hyödyttävät Suomea eli ilmapuolustusta, tykistöä, ampumatarvikkeita, drooneja, kyberpuolustusta ja sotilaallista liikkuvuutta.
ReArm on osa suurempaa turvallisuuskehystä, joka on nyt liikkeessä. EU julkaisi tänä keväänä puolustuksen valkoisen kirjan, jossa linjataan koko unionin puolustuskehitystä vuosiksi eteenpäin. Samaan aikaan kehitetään sisäisen turvallisuuden strategiaa, joka huomioi esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin, kuten merenalaisten kaapeleiden, suojelun. Lisäksi valmistellaan varautumisstrategiaa hybridiuhkiin, toimitusketjujen häiriöihin ja disinformaation torjuntaan.
Turvallisuus nähdään nykyään kokonaisvaltaisena ilmiönä, joka ulottuu sotilaallisesta puolustuksesta vesihuoltoon, medialukutaitoon ja henkiseen kriisinkestävyyteen asti. Kaiken tämän taustalla on selkeä ajatus: Euroopan on pystyttävä pitämään parempaa huolta omasta turvallisuudestaan.
