Näin yli 10000 ääntä saaneiden määrä on muuttunut vaaleissa

Suuria äänimääriä saaneiden määrä on vähentynyt eniten keskustassa ja lisääntynyt eniten perussuomalaisissa.

Eduskuntavaaleissa yli kymmenentuhatta ääntä saaneiden kansanedustajien määrä kasvoi kevään vaaleissa yhdellä henkilöllä verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Yhteensä yli kymmenentuhatta ääntä keränneitä ehdokkaita oli tänä vuonna 28 kappaletta.

Asia käy ilmi Ellun Kanat -viestintätoimiston Jukka Mannisen Twitterissä julkaisemista laskelmista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

”Kymppikerholaisten” (yli 10 000 ääntä saaneet) määrä kasvoikin näissä vaaleissa yllättävän vähän verrattuna vuoden 2015 vaaleihin. Aiempiin vaaleihin verrattuna kasvu on toki huomattavaa, Manninen kirjoittaa.

Yli kymmeneentuhanteen ääneen yltäneiden ehdokkaiden määrä on vaihdellut 2000-luvulla merkittävästi. Vuonna 2011 kymmenentuhannen äänen rajapyykin ylitti vain 17 ehdokasta. Viimeisissä kaksissa vaaleissa määrä on lähestynyt kolmeakymmentä.

Eniten ”kymppikerholaisten” määrä on lisääntynyt perussuomalaisissa. Puolueen ehdokkaista kevään vaaleissa peräti seitsemän sai yli kymmenentuhatta ääntä, kun 2000-luvun alkupuolella kymmeneentuhanteen ääneen pääsi keskimäärin yksi puolueen ehdokas. Esimerkiksi vuonna 2003 yli kymmenentuhatta ääntä keräsi perussuomalaisista ainoastaan Tony Halme ja vuonna 2007 ainoastaan Timo Soini.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vastaavasti suuria äänimääriä saaneiden määrä on laskenut eniten keskustassa, jolla oli vuoden 2015 vaaleissa kuusi ja tänä vuonna vain yksi yli kymmenentuhatta ääntä kerännyt ehdokas. Sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen kymmenentuhatta ääntä keränneiden ehdokkaiden määrä on vaihdellut viiden ja seitsemän välillä koko 2000-luvun.

Yli 20 000 ääntä sai tämän kevään vaaleissa neljä ehdokasta: Jussi Halla-aho (ps.), Li Andersson (vas.), Antti Häkkänen (kok.) ja Pekka Haavisto (vihr.).

 

Mainos