Nykyinen verojärjestelmä haittaa talouskasvua, käy ilmi EVA:n julkaisemasta yritysverotusta käsittelevästä analyysista Kasvun prosentit – Näin korjaamme osinko- ja pääomatuloverotuksen.
Oikeustieteen tohtori Janne Juuselan kirjoittaman analyysin mukaan verojärjestelmä sisältää lukuisia yritystoiminnan kasvun esteitä ja kohtelee epäneutraalisti erilaisia liiketoimintamalleja, rahoitusmuotoja ja sijoituskohteita.
Analyysissä katsotaan, että pääomatuloverotuksessa pitäisi siirtyä suhteelliseen verokantaan. Nykyinen progressiivinen pääomatuloverotus lisää verosuunnittelua ja pääomapakoa, eikä sen avulla kerätä verotuottojakaan tehokkaasti. Progressio sotii eriytetyn tuloverojärjestelmän periaatteita vastaan.
Samalla osinkoverotus pitäisi korjata neutraaliksi, jolloin osinkotuloa kohdeltaisiin yhdenmukaisesti riippumatta yrityksen liiketoiminnan luonteesta tai varallisuusasemasta.
– Neutraali veromalli poistaisi myös kasvuyrityksille haitallisen listautumiskynnyksen ja yhdenmukaistaisi eri sijoitusmuotojen verokohtelua, selviää analyysistä.
Analyysi korostaa, kuinka nykyisellään osinkoverotus on perustaltaan epäneutraalia.
– Se syrjii pörssiin listautuvia yrityksiä ja tekee osakesijoitukset muita sijoituksia epäedullisemmiksi. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen huojennukset kohtelevat eri tavalla erilaisia liiketoimintamalleja.
”Osinkoverotus kaikille sama”
Neutraali veromalli perustuu nykyisen eriytetyn tuloverojärjestelmän periaatteisiin: suhteellinen ja matala verokanta sekä laaja veropohja. Tässä EVA-analyysissä pääomatulojen verokannaksi on otettu nykyinen 30 prosenttia, joskin sitä pitäisi tulevaisuudessa kilpailukykysyistä alentaa.
– Osinkoverotuksen perusteet olisivat mallissa samat kaikille yrityksille riippumatta siitä, onko yhtiö listattu pörssiin vai ei. Yhtiön varallisuuden kerryttämistä ja osingonjakoa ohjaavista nettovarallisuuteen liittyvistä verohuojennuksista luovuttaisiin.
Osingonsaaja maksaisi osingosta veroa 15 prosenttia nykyisen 0–41 prosentin sijaan. Kun yrityksen voittoa verotetaan 20 prosentin verokannalla, muodostuisi jaetun voiton kokonaisveroksi aina 32 prosenttia nykyisen 20–53 prosentin sijaan.
– Neutraali malli tukisi yritystoiminnan liiketaloudellista kasvattamista ja poistaisi järjestelmästä haitalliset ohjausvaikutukset. Verotus ei syrjisi tai suosisi mitään toimialaa tai liiketoimintatapaa.
Analyysissä painotetaan, että verotus olisi oikeudenmukaisempaa, kun samassa taloudellisessa asemassa olevia yrityksiä kohdeltaisiin samalla tavalla.
– Malli olisi selkeä ja ennustettava, mikä lisäisi verovelvollisten oikeusturvaa ja järjestelmän kansainvälistä kilpailukykyä. Se parantaisi kotimaisen omistamisen edellytyksiä, sillä se kannustaisi nykyistä enemmän sijoittamiseen ja arvopaperisäästämiseen.
Myös verotuksesta tulisi analyysin mukaan hallinnollisesti kevyempää sekä veronmaksajalle että veronsaajalle. Malli soveltuisi nykyistä paremmin rajat ylittävien osinkojen verottamiseen.
”Malli tukisi yritystoiminnan kasvattamista”
Analyysin mukaan vakavaraisten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus pääsääntöisesti kiristyisi, kun huojennettujen osinkojen järjestelmästä luovuttaisiin. Muiden listaamattomien yritysten osinkoverotus pääsääntöisesti kevenisi, samoin pörssiyritysten osinkoverotus.
– Selvimmin neutraalista veromallista hyötyisivät yritykset, joiden toiminta ei perustu aineelliseen varallisuuteen, vaan nojaa osaamiseen ja palveluihin.
– Pörssiosakkeisiin sijoittavien osinkoverotus laskisi. Yrittäjille malli antaisi lievän kannusteen jättää omaan yhtiöön voittoja investoitavaksi.
Analyysissa todetaan, että staattisesti arvioiden verotuotot vähenisivät aluksi noin 250 miljoonaa euroa, kun pääomatuloveron progressiosta luovuttaisiin ja pörssiosinkojen verotus kevenisi. Listaamattomien yhtiöiden verotuottojen määrä ei välttämättä muuttuisi.
– Malli tukisi liiketaloudellisia tavoitteita kasvattaa yritystoimintaa ja kannustaisi osakesijoittamiseen. Muun muassa nämä dynaamiset vaikutukset voisivat lisätä jo muutaman vuoden kuluttua verotuottoja nykyisestä.