Venäläiset öljy-yhtiöt hävittävät laittomasti miljoonia tonneja saastunutta porausjätettä, selviää uutissivusto Radio Free Europen (RFE) tutkimuksista.
Tämä käytäntö aiheuttaa ympäristötuhoja, koska se saastuttaa Pohjois-Venäjän jokia, jotka laskevat Pohjoiseen jäämereen.
RFE:n mukaan porausjätteen hävittämistä koskevia määräyksiä rikotaan rutiininomaisesti, tarkastajille maksetaan lahjuksia, tietoa jätetään pois vaaditusta paperityöstä ja suuret öljy-yhtiöt painostavat sääntelyviranomaisia katsomaan toimintaa sormien läpi.
– Tämä sama tarina toistuu joka vuosi, sanoo öljyteollisuuden leivissä työskentelevä nimettömänä esiintyvä lähde Länsi-Siperian Hanti-Mansian alueella, jossa sijaitsee osa Venäjän suurimmista öljykentistä.
Vaikka tarkastajat löytävät rikkomuksia, he antavat lähteen mukaan yhtiöille säännöllisesti täysin hampaattomia määräyksiä noudattaa lakia – mutta eivät pakota niitä puhdistamaan paikkoja.
– Tarkastajat saapuvat Moskovasta ja lähtevät takaisin laukut täynnä rahaa. He eivät vaadi rikkomusten lopettamista, jätteen poistamista tai saastuneen tundran kunnostamista. He sanovat: ”Kirjoittakaa, että olette kuopanneet jätteet ja jatkakaa sen kuoppaamista samalla tavalla”, lähde kertoo.
Laittomat jätteiden kaatopaikat pelkästään valtio-omisteisen öljy-yhtiö Rosneftin kentillä Hanti-Mansian alueella voisivat aiheuttaa ympäristövahinkoja 6,5 miljardin euron edestä, selviää RFE:n käsiinsä saamasta Venäjän terveysministeriön tilaamasta raportista.
Venäjän energiaministeriön tietojen mukaan poraamisesta syntyi vuonna 2019 yhteensä 16 miljoonaa tonnia jätettä. Venäjän ympäristöviranomainen (Rosprirodnadzor) kuitenkin ilmoittaa, että jätettä syntyi vain viisi miljoonaa tonnia.
RFE:n mukaan tämä epäjohdonmukaisuus viittaa siihen, että jätettä on saatettu hävittää laittomin keinoin yli kymmenen miljoonan tonnin edestä.
Ympäristösäännökset edellyttävät, että myrkylliset porausjätteet joko käsitellään tai hävitetään erityisillä kaatopaikoilla, jotka on suunniteltu estämään toksiinien huuhtoutumista pohjaveteen.
RFE:n mukaan monilla öljykentillä eri puolilla Venäjää jätteet varastoidaan lähellä sijaitseviin väliaikaisiin kaivantoihin, joita kutsutaan lieteladoiksi.
Venäjän eteläosissa lieteladot ovat yleensä 4–5 metriä syviä. Maan pohjoisosissa lieteladot rakennetaan kuitenkin maan päälle ikiroudan vuoksi.
Säännösten mukaan lieteladon seinien ja pohjan pitäisi olla eristettyjä, jotta myrkylliset aineet eivät huuhtoutuisi pohjaveteen ja maaperään.
Tästä huolimatta yksikään sääntelyvirasto, joko alueellisella tai liittovaltion tasolla, ei RFE:n mukaan tarkasta lietelatojen ehjyyttä tai eristemateriaaleja.