Toukokuussa 2023 Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö, kenraali Vadym Skibitsky ilmoitti, että Venäjän teollisuus pystyy tuottamaan 25 Kalibr- ja 35 H-101-risteilyohjusta kuukaudessa. Vertailun vuoksi tammikuussa Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti, että vuonna 2022 Venäjä tuotti keskimäärin 15 Kalibr- ja enintään 29 H-101-ohjusta kuukaudessa.
On käynyt ilmi, että Venäjä on pystynyt vuoden 2023 viiden ensimmäisen kuukauden aikana tuottamaan 125 Kalibr- ja enintään 175 H-101-ohjusta. Kalibr-ohjusten tuotantovauhti on siis kasvanut 66 prosenttia ja H-101 noin 20 prosenttia.
Oman propagandansa mukaan Venäjä tuotti rauhan aikana vain 120 Kalibr- ja H-101-ohjusta vuodessa. Se on siis pystynyt nostamaan Kalibr-ohjusten tuotannon 2,5- ja H-101-ohjusten tuotannon 3,5-kertaiseksi.
Ukrainan asevoimien yleisesikunta ilmoitti Venäjän suurhyökkäyksen alussa 18. maaliskuuta 2022, että Venäjän Kalibr-ohjusten tuotannossa siirryttiin kolmeen vuoroon sen jälkeen, kun jo 4. maaliskuuta oli raportoitu, että ohjuksen varastot oli ammuttu lähes tyhjiksi.
Tärkein Venäjän risteilyohjusten tuotantoon vaikuttava tekijä on elektroniikan saanti ja toiseksi tärkein on rakettimoottorit. Kumpikin ohjustyyppi käyttää samaa TRDD-50-moottoria. On epätodennäköistä, että niiden tuotanto olisi korkeampi kuin uusien risteilyohjusten tuotanto.
Miksi H-101-ohjuksia sitten on alettu tuottaa enemmän kuin Kalibr-ohjuksia? Syynä voi olla Kremlin päätös, käytössä olevan elektroniikan laatu, käytössä olevien H-101-lavettien suurempi määrä tai yksinkertaisesti niillä oli enemmän ylimääräistä tuotantokapasiteettia. Joka tapauksessa nykyiset lännen asettamat Venäjän vastaiset pakotteet eivät näytä vaikuttavan ainakaan risteilyohjusten tuotantoon.
Näiden kahden ohjustyypin laukaisuissa Ukrainaan on ollut eroja. Kalibr-ohjusten kanssa ei koskaan laukaista muun tyyppisiä ohjuksia, kun taas Venäjän H-101-ohjuslaukaisuissa tulee tyypillisesti mukana myös ballistisesti käytettäviä ilmatorjuntaohjuksia.
