Hillary Clintonin sähköpostit eivät jätä häntä rauhaan. Vaikka Yhdysvaltain oikeusministeriö ei käynnistänyt rikostutkintaa Clintonin yksityisen sähköpostipalvelimen kautta lähettämistä osin erittäin salaisiksi luokitelluista viesteistä, sähköpostit pysyvät julkisuudessa sitä kautta, että niiden sisällöstä vuotaa tietoa julkisuuteen tipoittain.
Viimeisimpänä julkisen hallinnon päätöksenteon läpinäkyvyyttä ajava konservatiivinen järjestö Judicial Watch julkaisi avoimuuslainsäädännön avulla julkiseksi tulleita Clintonin sähköposteja, jotka paljastavat tämän poliittisten avustajien ja Clintoneiden säätiön välisistä yhteyksistä.
Ulkoministeriön työntekijät yrittivät sähköpostivaihdon perusteella luoda kontaktia tunnetun Clinton Säätiön lahjoittajan ja amerikkalaisen diplomaatin välille.
Libanonilais-nigerialainen miljardööri Gilber Chagoury lahjoitti Clinton Säätiölle miljoonia.
New York Postin mukaan Clintonin ykkösavustaja, ja nykyisen presidentinvaalikampanjan kakkoshenkilö Huma Abedin sai Clinton Säätiön asiamiehen Doug Bandin yrityksestä myöhemmin töitä konsulttina erityisjärjestelyssä siten, että hän jatkoi töitään myös ulkoministeriössä.
Toisessa tapauksessa Clintonin vuoden 2008 presidentinvaalikampanjan lahjoittajalle yritettiin etsiä työpaikkaa ulkoministeriöstä.
Tässäkin tapauksessa aloitteen teki Clinton Säätiön asiamies Doug Band, joka pyysi Clintonin avustajia järjestämään työpaikan lahjoittajalle. Sähköposti oli otsikoitu ”palvelus”. Clintonin avustajan Abedinin mukaan henkilö oli jo ”kiikarissa” ja henkilökunta oli esittänyt tälle ”vaihtoehtoja”.
Vastapalveluksia
Clintonin kampanja on kiistänyt sähköpostien osoittavan mitään sopimatonta.
– Tämän oikeusjutun takana oleva oikeistolainen järjestö on hyökännyt Clintoneita vastaan 1990-luvulta saakka, ja vaikka järjestö yrittäisi kuinka tulkita näitä dokumentteja väärin, totuus on, että Hillary Clinton ei ikinä ryhtynyt mihinkään toimiin ulkoministerinä ollessaan Clinton Säätiölle annettujen lahjoitusten perusteella, Clintonin kampanjan viestintävastaava Josh Schwerin totesi.
Sähköpostit eivät suoraan osoita, että lahjoittajat olisivat saaneet vastalahjaksi ulkoministerinä toimineelta Clintonilta vastapalveluksia, mutta kertovat, että tällaisesta on ainakin keskusteltu sähköposteissa avustajien ja säätiön asiamiehen välillä.
Sähköpostit paljastaneen järjestön mielestä Clinton ja hänen avustajansa ovat mahdollisesti toimineet lainvastaisesti.
– Ei ihme, että Hillary Clinton ja Huma Abedin piilottivat sähköpostit amerikkalaisilta, oikeusistuimilta, ja kongressilta. Ne osoittavat, että Clinton Säätiö, Clintonin rahoittajat ja Hillary Clintonin avustajat tekivät mahdollisesti laitonta yhteistyötä, Judicial Watchin johtaja Tom Fitton totesi.
30 000 viestiä pimennossa
Erityinen kiinnostus kohdistuu 30 000 Clintonin viestiin, jotka hän poisti sähköpostipalvelimeltaan. Kyse on samoista viesteistä, joihin republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump viittasi toivoessaan, että venäläiset löytäisivät kyseiset viestit.
The New York Postin mukaan toive siitä, että Venäjä löytäisi viestit, ei ole tuulesta temmattu.
Lehden haastattelemien tiedustelulähteiden mukaan venäläiset pääsivät käsiksi Clintonin sähköposteihin Clintonin vieraillessa Venäjällä ulkoministerin ominaisuudessa todennäköisesti vuoden 2012 aikoihin.
Clinton käytti matkoillaan yksityistä, suojaamatonta BlackBerry-puhelinta. Lehden lähteiden mukaan venäläisten oli helppo saada käsiinsä sähköpostipalvelimen salasana puhelimen kautta. Näin ollen venäläiset pääsivät käsiksi kaikkeen Clintonin sähköpostivaihtoon ja pystyivät kuuntelemaan tämän puheluita.
Lehden mukaan deletoidut viestit ovat paitsi Venäjän, myös Yhdysvaltain signaalitiedustelusta vastaavan viraston, NSA:n, hallussa. NSA nimittäin seurasi lehden mukaan venäläisiä, jotka vakoilivat Clintonia. Näin myös NSA pääsi käsiksi sähköposteihin.
NSA olisi tarjonnut sähköposteja myös liittovaltion poliisin FBI:n käyttöön sähköposteja koskevaa tutkintaa varten, mutta FBI kieltäytyi palveluksesta. Sähköpostit eivät olisi kelvanneet todistusaineistoksi oikeudessa sen perusteella, miten ne oli hankittu.
Jos pimennossa olevat 30 000 sähköpostia sisältävät jotain raskauttavaa materiaalia esimerkiksi Clintonin ja Clintoneiden säätiöiden toiminnasta, Venäjällä voi olla kannuste vuotaa sähköposteja julkisuuteen ennen 8. marraskuuta pidettäviä presidentinvaaleja.
Toisaalta, sähköpostit voisivat yhtä hyvin toimia myös kiristysaseina Clintonia vastaan, mikäli tämä tulisi valituksi presidentiksi.