Taloyhtiöihin, työpaikoille ja julkisiin tiloihin rakennettuja väestönsuojia käytetään rauhanaikana muun muassa liikuntatiloina ja varastoina.
Sisäministeriön pelastusosaston projektipäällikkö Ira Pasi huomauttaa, että ne pitäisi voida tarpeen tullen ottaa käyttöön 72 tunnissa.
– Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa, ja olemme nähneet runsaasti uutiskuvia sodasta. Olemme samalla nähneet, kuinka Ukrainassa suojaudutaan kellareihin tai metrotunneleihin, joita ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu suojautumiseen aseiden vaikutuksilta. Meillä Suomessa taas on poikkeuksellinen vuosisadan mittainen historia väestönsuojien rakentamisesta, Ira Pasi kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Väestönsuojien laitteet tarvitsevat säännöllistä huoltoa ja ajoittaisia korjauksia. Ira Pasin mukaan suoja kannattaa huoltaa säännöllisesti ja pitää käyttökunnossa, koska se on myös taloudellisesti arvokas osa kiinteistöä.
– Säännöllisellä huollolla säästyy todennäköisesti ikäviltä yllätyksiltä ja laitteet säilyvät pidempään toimintakuntoisina ilman suurempia korjaustöitä. Väestönsuojien huolto ja varusteet eivät ole oikea paikka säästää taloyhtiöissä, kunnissa tai yrityksissä tiukassakaan taloustilanteessa.
Suojan kunnossapidosta vastaa rakennuksen omistaja. Sen toimintakunto tulee tarkastaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa, ja lisäksi suojaa tulee huoltaa valmistajan ohjeiden mukaan säännöllisesti.
– Väestönsuojat ovat vain yksi väestön suojaamisen keinoista. Mutta se on konkreettinen asia, johon asukas tai työntekijä voi tarttua esimerkiksi osallistumalla käyttöönottokoulutukseen, tai huolehtimalla oman taloyhtiön tai työpaikan väestönsuojan kunnosta ja huollosta, Pasi toteaa.