Tekoälyn kehittyessä yhä useampi on joutunut toteamaan, ettei näkemäänsä ja kuulemaansa voi enää automaattisesti luottaa. Kuvien, videoiden ja äänen muokkaaminen on helpompaa kuin koskaan, minkä myötä myös syväväärennökset eli deepfake-huijaukset ovat yleistyneet suorastaan pelottavalla vauhdilla. Onneksi muutaman yksinkertaisen niksin avulla on yleensä mahdollista tunnistaa manipuloitu sisältö sen sijaan, että siihen reagoi millään tavalla tai sitä jopa levittäisi epähuomiossa eteenpäin.
Miksi deepfakeen on syytä suhtautua vakavasti?
Sen lisäksi että väärennösten havaitseminen paljaalla silmällä on vaikeutunut huomattavasti, tekee deepfakesta erityisen vaarallisen se, että se mahdollistaa niin monenlaisia käyttötarkoituksia. Sitä käytetään paljon viihdemielessä esimerkiksi julkisuuden henkilöiden matkimiseen, mutta pahimmillaan deepfaken valjastaminen viranomaisena esiintymiseen ja muihin huijauksiin, poliittiseen vaikuttamiseen, identiteettivarkauksiin, seksuaaliseen häirintään, kiusaamiseen tai ihmisten maineen vahingoittamiseen voi saada aikaan tuhoisia seurauksia.
Kun luottamus netissä julkaistuun sisältöön murenee, on sillä myös laajempia yhteiskunnallisia seurauksia. Aitojakin tallenteita aletaan kyseenalaistaa ja väittää väärennöksiksi, mikä tekee totuuden hahmottamisesta entistä haastavampaa. Samalla on tiedostettava, että kun väärennetty sisältö leviää etenkin sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin, ennättää virheellinen tieto usein tavoittamaan valtavan ihmisjoukon ennen kuin sitä ehditään oikaista. Tästä syystä terve epäilys on nykyään yhä tärkeämpi osa digilukutaitoa.
Pidä digitaalisesta turvallisuudesta kiinni
Epäilyttävää videota tai kuvaa tarkistaessa voi herkästi ajautua tuntemattomille verkkosivustoille, jolloin on erityisen tärkeää huolehtia omasta tietoturvasta. Jos faktojen tarkistaminen edellyttää uutissivustoilla käymistä tai kirjautumista käyttäjätileille, kannattaa silloin valjastaa käyttöön riittävän laadukas VPN-palvelu, joka salaa verkkoyhteyden ja tarjoaa selaamiseen suojaa. VPN ei itsessään auta tunnistamaan deepfake-sisältöä, mutta sen merkitystä turvallisuudelle isommassa mittakaavassa ei voi kiistää.
Deepfake-sisällön selkeimmät tunnusmerkit
Nopean kehityksen myötä deepfake-väärennökset näyttävät ja kuulostavat hämmästyttävän aidoilta. Ne on kuitenkin mahdollista tunnistaa tiettyjä yksityiskohtia tarkastelemalla. Seuraavaksi esitellään viisi tapaa poimia viitteitä siitä, ettei sisältö välttämättä ole sitä, mitä se esittää olevansa.
1. Puheen ja kasvojen liikkeen synkronointihaasteet
Monien syväväärennettyjen videoiden heikkoutena on se, etteivät puhe ja huulten liikkeet vastaa täysin toisiaan. Jos havaitset, että huulten liikkeet ovat puhetta jäljessä tai että ne eivät vastaa äännettyjä sanoja, on kyseessä todennäköisesti deepfaken luomus. Usein tällaisissa videoissa voi nähdä myös esimerkiksi kasvojen väreilyä, sulautumista taustaan tai yhtäkkistä sumenemista, joka on seurausta siitä, että tekoäly yrittää sijoittaa väärennettyjä kasvoja alkuperäisen henkilön päälle.
2. Silmien epäluonnollinen räpyttely
Ihminen räpyttelee silmiään luonnostaan säännöllisesti. Etenkin varhaisissa tekoälyn tuottamista videoista saattaa puuttua jopa kokonaan silmien luonnollinen räpyttely, mutta vielä nykypäivänäkin silmät ovat yksi vaikeimmista asioista jäljitellä. Kiinnitä videoissa huomiota siihen, näyttävätkö katse ja silmien liikkeet uskottavilta vai hieman jäykiltä. Myös valon heijastukset silmissä saattavat näyttää väärennetyissä videoissa epäloogisilta muuhun kuvaan verrattuna.
3. Äänen poikkeamat
Vaikka äänikloonaus on kehittynyt lyhyessä ajassa hurjaa vauhtia, voi puhetta kuuntelemalla yhä poimia viitteitä deepfaken käytöstä. Mikäli äänessä kuuluu kummallinen metallinen säröisyys, hengitystauot puuttuvat kokonaan tai osittain tai puhe kuulostaa oudon monotoniselta ja konemaiselta, kannattaa sisältöön suhtautua suoralta kädeltä varauksella.
Generatiiviselle tekoälylle on yllättävän haastavaa tuottaa luonnolliseen puheeseen kuuluvaa rytmin, painotusten ja äänenvoimakkuuden vaihtelua etenkin vähemmän puhutuilla kielillä. Esimerkiksi puhutussa suomen kielessä tekoälyn kehitys on vielä lapsenkengissä, joten äänitteistä pystyy yleensä melko helposti päättelemään, onko kyseessä aito vai väärennetty tuotos.
4. Epämääräinen lähde
Jos vastaan tulee hätkähdyttävä video, kannattaa saman tien käydä selvittämässä sen taustat ja pysyä lähdekriittisenä. Tunnetun ja hyvämaineisen uutismedian julkaisema video herättää luonnollisesti enemmän luottamusta kuin epämääräinen tili, jolla on vain kourallinen seuraajia.
Lisäksi sisällön julkaisuajankohta voi paljastaa sen, onko kyseessä esimerkiksi uudessa ja täysin valheellisessa kontekstissa kierrätettävä vanha video. Tällaisia asiayhteydestään täysin irrotettuja videoklippejä kiertää paljon esimerkiksi merkittävien vaalien alla, millä pyritään vaikuttamaan äänestyskäyttäytymiseen.
5. Sisältöä ei löydy muualta
Yksi tehokkaimmista keinoista varmentaa videon, kuvan tai äänitteen aitous on selvittää, löytyykö sitä muualta verkosta. Google Lensin kaltainen kuvahaku on tässä näppärä työkalu, mutta myös nopealla haulla paljastuu se, onko kyseisestä tilanteesta julkaistu samankaltaista mediasisältöä toisaalla. Jos vaikkapa tunnettu julkkis sanoo videolla jotain kohahduttavaa, mutta siitä ei ole uutisoitu missään muualla, pitäisi hälytysmerkkien alkaa soida.
Maltti on valttia
Deepfake-huijausten tunnistaminen vaatii nykyään hieman enemmän harjaantuneisuutta, mutta se on ehdottomasti taito, jonka merkitys tulee vain korostumaan entisestään. Jos jokin video tai kuva herättää voimakkaan tunnereaktion, pysähdy, hengitä syvään ja puntaroi rauhassa disinformaation mahdollisuutta.
Paras suoja väärää tietoa vastaan on maltillinen ja kriittinen lähestymistapa. Kun tarkistat lähteen ja taustat hätiköimättä ja kiinnität huomiota yksityiskohtiin ennen kuin päätät esimerkiksi jakaa sisältöä muille, kitket valheellisen sisällön hallitsematonta leviämistä verkossa.