Terveystalo on julkaissut verkkosivuillaan vinkkejä immuniteetin eli kehon vastustuskyvyn tehostamisesta.
Yleensä lapsilla kyky taistella taudinaiheuttajia vastaan ei ole täysin kehittynyt, ja ikääntyneillä se on jo heikentymään päin. Immuunivaste on osittain perinnöllistä, mutta sen toiminta on myös vahvasti sidoksissa ympäristötekijöihin.
Tutkimusten mukaan monipuolinen ja riittävästi ravintoaineita sisältävä ruokavalio on yhteydessä parempaan vastustuskykyyn.
– Laadun lisäksi myös määrällä on merkitystä: tiukka laihduttaminen tai muuten hyvin niukka energiansaanti suurentaa sairastumisriskiä, sillä energiansaannin vähentyessä myös ruoasta saatujen suojaravintoaineiden määrä kapenee. Sekä niukka hiilihydraattien saanti että vähäinen rasvan saanti heikentävät puolustuskykyä, ravitsemusterapeutti Kirsi Englund toteaa.
Suoliston mikrobit tukevat kehon immuunivastetta. Osana ”mikrobistoa hellivää” ruokavaliota jokaiselle aterialle ja välipalalle suositellaan hedelmien, marjojen ja kasvisten kaltaisia tuoreita aineksia.
Hyödyllisiä ovat myös kuitupitoiset viljatuotteet eli täysjyväleipä, puuro, täysjyväpasta tai -riisi. Proteiinin lähteenä voi käyttää maitotuotteita, palkokasveja, lihaa, kalaa, kanaa tai kananmunaa.
– Lisäksi päivittäin on hyvä käyttää muutaman kerran kasvipohjaisia rasvanlähteitä kuten öljyä, pähkinöitä, siemeniä tai leipärasvaa.
A-, B12-, B6-, C- ja D-vitamiinilla sekä kuparilla, raudalla, folaatilla ja seleenillä on havaittu vaikutusta elimistön puolustuskyvyn ylläpitoon. Yksittäisten vitamiinien tai kivennäisaineiden tehosta esimerkiksi flunssan ehkäisyssä ei ole sen sijaan luotettavaa tutkimusnäyttöä.
– Usein nämä näkemykset jonkin vitamiinin nauttimisesta suurina annoksina oireiden ilmaantuessa ovat henkilökohtaisia kokemuksia, joita ei tutkimusasetelmissa ole pystytty todentamaan, Terveystalon artikkelissa sanotaan.
Immuniteetin kannalta merkitystä on myös mielen hyvinvoinnilla, unella sekä kehonhuollolla ja palautumisella. Pitkäkestoinen henkinen paine heikentää puolustuskykyä, mutta stressiä voi säädellä esimerkiksi luotettavien ihmissuhteiden kautta. Stressinsäätelyyn tarvittavat mielen taidot opitaan osin jo varhaisissa ihmissuhteissa.
Elimistö tuottaa unen aikana vasta-aineita erilaisia taudinaiheuttajia vastaan.
– Univajeinen ihminen nappaa viruksen tai bakteerin herkemmin, sillä immuniteetti voi huonon unen seurauksena olla heikoissa kantimissa. Näin ollen uneen ja sen laatuun panostamalla voi vahvistaa omaa vastustuskykyä, unilääkäri Henri Tuomilehto sanoo.