– Suomi on kehittänyt isäntämaatukivalmiuksia ainoastaan oman puolustuskykynsä vahvistamiseksi selontekojen linjaaman sotilaallisen avun vastaanottokyvyn lähtökohdista, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kirjoittaa blogissaan.
Sotilaallisen avun vastaanottokyvyn varmistaminen on linjattu valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevissa selonteoissa vuodesta 2001 alkaen puolustuksen kehittämisen yhdeksi osa-alueeksi. Vuoden 2016 selonteossa todettiin, että sen edellyttämät toimet huomioidaan laaja-alaisesti valtionhallinnon varautumisessa.
Suomen kyky antaa niin sanottua isäntämaatukea on puolustusministeri Niinistön mukaan ajantasaisen lainsäädännön ja puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn ohella tärkeä osa avun vastaanottokykyä.
Suomi ja Nato ovat allekirjoittaneet vuonna 2014 isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (Host Nation Support Memorandum of Understanding, HNS MOU). Asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova. Se ei myöskään sisällä velvoitteita rakentaa tukikohtia tai infrastruktuuria.
– Esimerkiksi Suomessa tapahtuvassa kansainvälisessä koulutus- ja harjoitustoiminnassa täällä harjoittelevat joukot toimivat samoilla harjoitusalueilla ja tukikohdissa kuin Puolustusvoimat. Suomen puolustusvoimien ja muiden viranomaisten antama isäntämaatuki ulkomaisille joukoille on käytännön tasolla hyvin samanlaista kuin omien puolustusvoimien tukeminen, puolustusministeri selvittää.
Jussi Niinistö korostaa, että Suomi päättää kaikissa oloissa itse, ryhtyykö se toimintaan, jossa isäntämaatuesta tarvitsee sopia. Kansallinen päätöksenteko avun pyytämisestä, muusta sotilaallisesta toiminnasta tai Suomessa tapahtuvan kansainvälisen sotilaallisen harjoitustoiminnan hyväksymisestä tapahtuu aina oman lainsäädäntömme mukaisesti. Myös isäntämaatuesta ja sen sisällöstä sovitaan aina tapauskohtaisesti.
Suomi on kehittänyt satamien ja lentokenttien kykyä vastaanottaja apua eli joukkoja ja materiaalia. Myös logistiikkajärjestelmää on kehitetty Naton standardien mukaisesti. Niinistön mukaan näin toimivat kaikki Suomen länsimaisen viiteryhmän maat riippumatta siitä, ovatko ne liittoutuneita vai eivät.
– Kyse on kiteyttäen Suomen puolustuskyvyn ja ennaltaehkäisykyvyn kehittämisestä. Kyse ei ole Suomen vastentahtoisesta käyttämisestä astinlautana meitä vahingoittaviin tarkoituksiin, Jussi Niinistö kirjoittaa.