Yli vuoden jatkuneen Venäjän hyökkäyssodan seurauksena 17,6 miljoonaa ihmistä eli lähes puolet ukrainalaisista on YK:n mukaan humanitaarisen avun tarpeessa. Suomi on päättänyt antaa Ukrainaan 15 miljoonaa euroa humanitaarista apua ja 14 miljoonaa kehitysyhteistyötukea, ulkoministeriö tiedottaa.
Tuella vastataan Ukrainan tukipyyntöihin, jotka liittyvät erityisesti opetukseen, ympäristöön ja säteilyturvallisuuteen.
Humanitaarisesta avusta viisi miljoonaa euroa kohdistuu YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston OCHAn Ukraina-rahastoon, mistä tuetaan suoraan muun muassa ruokaturvaa, terveyspalveluja ja hätämajoitusta sekä paikallisten järjestöjen avustustyötä.
Ulkoministeriön mukaan Suomelle tärkeitä kumppaneita Ukrainassa ovat myös Maailman ruokaohjelma (WFP) sekä Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC), joiden kautta apua kohdistetaan yhteensä 5,4 miljoonaa euroa.
WFP:n työ keskittyy ruoka-apuun, jota on pystytty jakamaan siviileille myös lähelle taistelulinjoja sekä käteisapuun etenkin maan sisäisille pakolaisille. ICRC yhdessä Ukrainan Punaisen Ristin kanssa (URCS) muun muassa avustaa ihmisiä perustarpeissa, antaa teknistä- ja materiaalitukea tuhoutuneen infrastruktuurin kunnostamiseksi sekä sähkön, veden ja terveyspalveluiden ylläpitämiseksi. ICRC auttaa myös sodan erottamien perheiden yhdistämisessä.
Osan humanitaarisesta avusta vievät perille suomalaiset kansalaisjärjestöt. Hätäapua toimitetaan myös Moldovaan, jossa on paljon ukrainalaispakolaisia. Suomalaisjärjestöjen työ keskittyy ruokaturvaan, psykososiaaliseen tukeen sekä koulutukseen. Suomen avussa painotetaan kaikkein haavoittuvimpien, erityisesti vammaisten henkilöiden, auttamista.
Tukea koulutukseen ja ympäristötuhojen korjaamiseen
Suomi tukee opetussektorin kriittisiä tarpeita muun muassa Maailmanpankin hallinnoiman PEACE-rahaston kautta. Rahastosta maksetaan esimerkiksi opettajien palkkoja, jotta lasten koulunkäynti voidaan turvata myös sodan aikana. Suomen nyt myöntämä jatkotuki rahastolle on 14 miljoonaa euroa.
Ulkoministeriö muistuttaa tiedotteessaan, että sodan aiheuttamat ympäristövahingot aiheuttavat haittaa terveydelle, hyvinvoinnille, elinkeinoille ja ekosysteemeille.
Ukraina on pyytänyt tukea sodan ympäristötuhojen arvioimiseen, viranomaisten kapasiteetin vahvistamiseen ja lainsäädännön kehittämiseen. Suomen ympäristöministeriö valmistelee yhteistyötä Ukrainan ympäristösektorin välittömään ja pidempiaikaiseen tukeen.
Sotatoimet lisäävät ulkoministeriön mukaan säteilyvaaratilanteiden ja onnettomuuksien riskiä.
Säteilyturvakeskus (STUK) valmistelee säteily- ja ydinturvallisuusalan yhteistyötä Ukrainan kollegaviranomaisten kanssa. Yhteistyön tavoite on vahvistaa Ukrainan säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisten osaamista.
Nyt kohdistetut 29 miljoonaa ovat osa hallituksen vuonna 2022 Ukrainan tukemiseen myöntämää yhteensä 70 miljoonan euron lisärahoitusta. Nyt kohdistetun kokonaisuuden lisäksi Ukrainan tukemiseen kehitysyhteistyön kautta on vuodelle 2023 varattu 37 miljoonaa euroa. Tämän myötä Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa.