Näin Suomen vaaleja voidaan yrittää häiritä

Turvallisuusasiantuntijan mukaan olisi riskialtista olla varautumatta vaalihäirintään.

Kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéllin mielestä Suomen tuleviin vaaleihin kohdistuvasta vaalihäirinnästä ei tule lietsoa tarpeetonta pelkoa.

− Mutta olisi kovin riskialtista olla varautumatta vaalihäirintään. Häirinnän keinoja tulee pohtia ennakkoluulottomasti, Jarno Limnéll kirjoittaa Twitterissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän luettelee 14 eri keinoa, joilla Suomen vaaleihin voidaan yrittää häiritä:

– Tietojen varastaminen kampanjoista, ehdokkailta ja virkamiehiltä.
– Verkkosivujen ja some-tilien häirintä.
– Tiettyjen ehdokkaiden mustamaalaaminen.
– Ääni- ja videomanipulaatiot, virheellisten asiakirjojen levittäminen.
– Tietovuodot ja erilaiset tietovuodot (mm. sähköposti).
– Väärän informaation levittäminen, vaihtoehtoisten totuuksien tarjoaminen.
– Vaalien häirintä palvelunestohyökkäyksin.
– Valegallupien julkaiseminen.
– Vaikuttaminen poliittisiin näkemyksiin ja eripuran luominen nettikeskusteluihin esimerkiksi väärennetyillä sosiaalisen median tileillä.
– Vaikuttaminen suoraan poliitikkoihin, ehdokkaisiin ja virkamiehiin. Kohdistetut mustamaalauskampanjat.
– Huhujen levittäminen esimerkiksi vaalirahoituksen epäselvyyksistä.
– Vakavampina tekoina esimerkiksi pyrkimys manipuloida äänestäjärekistereitä tai hävittää suuri määrä äänestyslippuja tarkastuslaskennan yhteydessä.
– Sosiaalisen median tilit, joiden kautta pyritään heikentämään kansalaisten luottamusta demokraattiseen järjestelmään ja siten aiheuttamaan sekaannusta, epäluottamusta ja tyytymättömyyttä.
– Äänestystuloksen luotettavuuden kyseenalaistaminen, esimerkiksi pyrkimys laajasti manipuloimaan vaalitulosta tai vaalisalaisuuden laajamittainen murtaminen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ylen kyselyn vastaajista kolmannes uskoo, että Suomen vaaleja yritetään häiritä.

 

Mainos