LähiTapiola Henkiyhtiön teettämän Me suomalaiset säästäjinä ja sijoittajina –kyselytutkimuksen mukaan yli puolet tuhannesta vastaajasta sanoo varautuneensa yllättäviin menoeriin ja tulevaisuuden rahatarpeisiin. Joka kolmas kertoo, ettei varaudu mitenkään.
– Selvityksemme mukaan kolmanneksen mielestä riittävä varakassa elämän yllättäviin tilanteisiin on kuuden kuukauden menoja vastaava summa. Joka kuudes pitää kuukauden menoihin varautumista riittävänä. Puskurin riittävä koko on kuitenkin säästäjästä kiinni. Puskurin kokoa voi hahmottaa myös palkan kautta. Esimerkiksi parin kolmen kuukauden nettopalkan suuruinen puskuri voi olla monelle riittävä, LähiTapiola Henkiyhtiön asiantuntija Santtu Tolonen kertoo.
Suomalaisilla on keskimäärin kaksi talouden puskuria yllättäviä menoeriä varten. Noin puolella kyselyn vastanneista kahden talouspuskurin talouksista rakentaa puskurin rungon tilisäästöistä. Puskurin toinen osa kasataan hieman useammin sijoituksista kuin esimerkiksi käteiskassasta.
Vaikka luottokortteja on monella suomalaisella, tilisäästöt ja luottokortti ovat vasta kolmanneksi yleisin yhdistelmä kahden puskurin talouksissa.
Sijoituksia on suhteellisesti eniten 25-34-vuotiailla miehillä. Enemmän kuin kahdella viidestä ikäryhmän miehellä on sijoituksia. Myös saman ikäryhmän naiset ovat muita innokkaampia sijoittajia. 25-34-vuotiailla naisille sijoituksia on vähemmän kuin joka kolmannella.
Alle kolmannes jättäytyy yhden varaan
Lapsiperheissä vastuuta joudutaan ottamaan useammasta henkilöstä ja se näkyy myös puskurien määrässä. Kahden aikuisen ja vähintään yhden lapsen perheissä puskureita on keskimäärin kolme.
Kyselyn mukaan 28 prosenttia vastanneista kertoi, että heillä on vain yksi talouden puskuri. Eniten heittäydytään tilisäästöjen tai käteisen varaan. Yhden kortin varaan jättäytyminen on yleisempää yksinhuoltajien ja puolison kanssa kahden asuvien keskuudessa kuin muilla.
– Pitkän aikavälin varautumista varten, kuten esimerkiksi eläkeikää varten rahat kannattaa sijoittaa hajauttaen oman riskinsietokyvyn mukaisesti, Tolonen sanoo.
Alle joka viides kyselyyn vastannut sanoi, ettei heillä ole säästöjä ollenkaan. Naisista noin joka viides ja miehistä joka kuudes ilmoitti olevansa vailla säästöjä. Suhteellisesti eniten säästöittä eläviä oli 18-24–vuotiaissa miehissä ja 50-65–vuotiaissa naisissa.
LähiTapiola Henkiyhtiön teettämää kyselyä hallinnoi CINT. Kysely on toteutettu internet-paneelilla ja siihen osallistui kaikkiaan 1012 vastaajaa. Vastaajat olivat iältään 18-65–vuotiaita. Kysely on toteutettu syksyn aikana. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.