Suomalaiset kuuntelevat musiikkia lähes kaksi tuntia päivässä, ilmenee Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI ry:n teettämästä tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi yli tuhat 13–75-vuotiasta, joista enemmistö painottui 13–18-vuotiaiden ikäryhmään.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset kuuntelevat musiikkia keskimäärin 1 tuntia 45 minuuttia päivässä: 45 prosenttia ajasta taustamusiikkina ja 20 prosenttia tai 20 minuuttia ajasta siihen erityisesti keskittyen. Keskittyneen musiikinkuuntelun osuus kääntyi pitkästä aikaa nousuun suhteessa musiikin taustakuunteluun: aiemmissa tutkimuksissa keskittyneesti musiikkia kuunneltiin keskimäärin noin 15 minuutin verran päivässä. Striimaus- ja videopalveluissa tapahtuva kuuntelu on usein radion taustakuuntelua intensiivisempää, minkä vuoksi suomalaiset arvioivat striimikuunteluun käyttämänsä ajan suuremmaksi.
Keskimäärin suomalaiset arvioivat musiikinkuunteluun käyttämänsä ajan 40 prosenttia radion, 55 prosenttia digitaalisten musiikkipalveluiden ja 5 prosenttia fyysisten äänitteiden välille.
Autoradio pitää pintansa
Koko kansan keskuudessa yleisin musiikinkuunteluväline on yhä autoradio, josta musiikkia ainakin kerran viikossa kuuntelee jopa 77 prosenttia suomalaisista. Suuria ikäluokkaeroja kuvaa se, että 13–18-vuotiaiden suosituin väline musiikinkuunteluun on puhelin (92 prosenttia), kun tutkimuksen vanhimmasta ikäryhmästä puhelinta musiikinkuunteluun käyttää vasta 15 prosenttia.
Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista kuuntelee musiikkia myös digitaalisista musiikkipalveluista. Suosituimmat digitaaliset musiikinstriimauspalvelut olivat Spotify ja YouTube. Palveluita käyttävistä suomalaisista 60 prosenttia käyttää niiden maksullisia versioita.
– Radiokanavat verrattuna digitaalisiin musiikkipalveluihin ovat tutkimuksemme mukaan hyvin tasavahvoja musiikin kuuntelun lähteitä. Digitaaliset välineet kiinnostavat nuorempia kuulijoita sekä ovat väline itse valitun musiikin kuunteluun, kun taas radiolla on vahva sijansa etenkin entuudestaan kaikille tutumman musiikin taustakuuntelussa, johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista kertoo tiedotteessa.
TikTok kasvattaa rooliaan myös musiikin kuuntelussa
Lyhytvideoihin perustuva TikTok on viime vuosien nopeimmin kasvanut sosiaalinen media. Perinteisemmät ja yhä suuremmat Instagram, Facebook ja YouTube ovat seuranneet nopeasti TikTok-trendiä tarjoten alustoillaan yhä enemmän tilaa lyhytvideoille. Lyhytvideot synnyttävät palveluiden käyttäjissä huomattavasti enemmän toimintaa ja reagointeja kuin valokuvat tai pidemmät videot.
– Nopeimmin kasvavien lyhytvideopalveluiden seuraaminen on intensiivistä ja jopa käyttäjälle kuluttavaa. On mahdollista, että niiden jalanjälki näkyy siinäkin, että keskittyneen musiikin kuuntelun osuus kääntyi pitkästä aikaa nousuun suhteessa musiikin taustakuunteluun, Tervonen arvelee.
Päivittäin TikTokin lyhytvideoita katsoi jo 73 prosenttia 13–18-vuotiaista ja 28 prosenttia kaikista suomalaisista. Kaksi kolmesta TikTok-käyttäjästä kertoi myös nostaneensa kanavasta löytämäänsä, erityisesti uutta musiikkia omille soittolistoilleen Spotifyssa tai muissa digitaalisissa musiikinstriimauspalveluissa.
Musiikkitapahtumiin käytettiin rahaa ennätysmäärä
Noin 40 prosenttia suomalaisista osallistui maksulliseen ja joka kolmas maksuttomaan konserttiin vuoden 2022 aikana. Vuodesta 2021 kasvua konserttikäynteihin oli 15 prosenttia. Tapahtumissa käytettiin tänä vuonna myös ennätysmäärä rahaa: eurojen määrä ylitti nyt koronaa edeltävän vuoden 2019 tason. Tämän lisäksi suomalaiset kuluttivat kesällä 2022 koronavuosien aikana syntynyttä elämysvajetta käyttäen rahaa entistä enemmän ravintoloihin ja ulkomailla matkusteluun.
38 prosenttia kaikista vastaajista ja 16–35-vuotiaista noin puolet kävi konserteissa normaalisti, mutta 20 prosenttia kaikenikäisistä ja jopa 40 prosenttia 66–75-vuotiaista jätti konsertit kokonaan väliin koronan vuoksi. Kesäaikaan suosituin viimeksi vierailtu tapahtumalaji oli musiikkifestivaali, joihin osallistui jopa yli puolet 19–35-vuotiaista.
– Järjestäjienkin mukaan iäkkäämmän väestön suosimien konserttisalitapahtumien yleisö on jäänyt tänä vuonna melko vähäiseksi, kun festivaalit ja isot jäähalli- ja stadionkeikat ovat vetäneet yleisöä paremmin, Kari Tervonen arvelee.