Hallitus esittää muutoksia, joiden tavoitteena on ehkäistä sosiaaliturvan tahallista väärinkäyttöä ja vähentää sosiaaliturvan virheellisiä maksuja sekä edistää Kelan tietojenvaihtoa.
Väärinkäytöstilanteissa etuuden hakija pyrkii saamaan etuutta joko täysin perusteettomasti tai määrältään liian suurena, eli enemmän kuin hänelle kuuluisi.
Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi tilien salaaminen, tiliotteiden tai laskujen väärentäminen tai tosiasiallisen asuin- tai oleskelupaikan salaaminen taloudellisen hyödyn saamiseksi. Vuonna 2025 tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli noin 7 miljoonaa euroa.
– Etuuksien perusteeton käyttö ja esimerkiksi väärennettyjen tiliotteiden toimittaminen ovat rikoksia ja verorahojen väärinkäyttöä. Nyt näihin väärinkäytöksiin puututaan ja annamme Kelalle vahvemmat oikeudet saada tietoa. Torjumme petos- ja väärennysrikoksia muutenkin, jatkossa entistä tehokkaammin myös Kelan etuuksissa. Reiluus on myös sitä, ettei yhteisiä rahoja käytetä väärin perustein, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toteaa tiedotteessa.
Etuutta voidaan maksaa virheellisesti myös muista kuin väärinkäytökseen liittyvistä syistä, kuten hakijan ymmärtämättömyyden, viranomaisen toiminnan tai puutteellisten tietojen vuoksi. Virheellisten maksujen vähentäminen on tärkeää, koska virheellisiä maksuja ei aina saada perittyä takaisin.
Vuonna 2025 virheellisiä maksuja perittiin takaisin noin 110 miljoonaa euroa.
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi toimeentulotuesta annettua lakia, yleisestä asumistuesta annettua lakia, eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia, pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettua lakia ja sairausvakuutuslakia.
Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa Kela voisi nykyistä useammin saada tiedon asiakkaan taloudellisesta tilanteesta suoraan rahalaitoksilta pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta. Asiakas voisi kuitenkin itse valita tilitapahtumatietojen toimitustavan.
Halutessaan asiakas voisi kieltää Kelaa tiedustelemasta tilitapahtumatietoja rahalaitoksilta ja toimittaa tiedot itse Kelalle nykyiseen tapaan. Sähköisen kyselyn valitseminen tietojen toimitustavaksi helpottaisi merkittävästi asiakkaan asiointia. Sähköisen kyselyn avulla tiliotteiden toimittamiseen liittyvät hakemisen työvaiheet jäisivät asiakkaalta kokonaan pois ja hakemuksen käsittelyaika lyhenisi.
Tilien salaaminen ei enää olisi mahdollista, koska Kela saisi muutoksen myötä tiedot asiakkaiden olemassa olevista tileistä ja voisi tämän tiedon perusteella vaatia tarvittavat selvitykset tilitapahtumista joko asiakkaalta itseltään tai pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta.
Lisäksi Kela voisi luottaa pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta saatujen tietojen muokkaamattomuuteen. Asiakkaan itse toimittamien tietojen osalta Kelalla olisi nykyiseen tapaan oikeus tarkistaa tiedot mahdollisen väärennysepäilyn yhteydessä.
Kela käyttää jo nykyisin tilitapahtumatietoja etuuspäätösten tekemisessä, mutta asiakkaat toimittavat tarvittavat tiliotteet Kelalle pääsääntöisesti itse. Tällä hetkellä tilitapahtumatietoja välitetään myös sähköpostilla Kelan ja pankkien välillä, joten suora yhteys pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään lisäisi tietoturvallisuutta.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että perustoimeentulotuen käsittelijällä olisi oikeus pyytää väärinkäytösepäilyä koskevissa tilanteissa tietoja toimeentulotuessa huomioitavista menoista suoraan laskuttajalta. Muutoksella pyritään puuttumaan tilanteisiin, joissa asiakas väärentää laskujaan saadakseen enemmän tukea.
Kela-taksien toistuviin väärinkäytöksiin puututtaisiin antamalla Kelalle oikeus luovuttaa matkojen yhdistelyä suorittavalle tilausvälityskeskukselle henkilötietoja niistä vakuutetuista, joille matkakorvausta ei suoriteta suorakorvauksena.
Tietojen luovutus koskisi niitä tilanteita, joissa korvausta ei makseta suorakorvauksena eli suoraan palveluntuottajalle toistuvien väärinkäytösten vuoksi. Tällöin asiakas maksaisi taksimatkan itse ja hakisi jälkikäteen korvauksen Kelalta. Kela-taksien väärinkäyttämisellä tarkoitetaan Kelan korvaaman taksin käyttämistä muuhun kuin terveydenhuollon matkoihin.
Kelassa tehdään säännöllisesti havaintoja tapauksista, joissa etuutta hakevan perheenjäsenen väestötietojärjestelmän mukainen osoite on merkitty noutopostiosoitteeseen (poste restante) pitkiksi ajoiksi, vaikka henkilöt tosiasiassa asuvat samassa osoitteessa. Tällaisen toiminnan tavoitteena on, että puolison työtulot eivät vaikuttaisi perheelle maksettaviin etuuksiin.
Toimeentulotuen saaja voi asua myös ulkomailla, jolloin hänellä ei ole oikeutta Suomesta maksettavaan tukeen. Näistä syistä esityksessä tarkennettaisiin myös toimeentulotuen hakijan velvollisuutta antaa Kelalle todenmukainen ja ajankohtainen tieto asuin- ja oleskeluosoitteestaan.
Lisäksi esityksellä tarkennettaisiin Kelan tiedonsaantioikeuksia, jotta Kela voisi jatkossa saada etuushakemuksen liitteeksi tarkoitetut lääkärinlausunnot- ja todistukset nykyistä sujuvammin Kannan kysely- ja välityspalvelun kautta. Tämä tavoite ei liity väärinkäytöksiin, vaan kyse on Kelan toimeenpanon tehostamisesta ja toimintakulujen säästämisestä.
Uudistuksella saavutetaan 9,5 miljoonan euron vuosittaiset säästöt julkiselle taloudelle. Pankki- ja tilitietoja sekä lääkärintodistuksia- ja lausuntoja koskevat muutokset tulevat voimaan 1.3.2027. Muiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2026.