Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi eduskunnalle, etteivät työllisyys- ja kilpailukyky eivät parane itsestään.
– Me olemme liian kauan odottaneet ja toivoneet kasvun ihmeen tulevan ja pelastavan, Sipilä totesi esitellessään tiedonantoa hallituksen kilpailukykypaketista.
Kun työmarkkinajärjestöjen kanssa ei päästy yhteisymmärrykseen edes tavoitteesta, Sipilän mukaan hallituksen vastuu ja velvollisuus oli ryhtyä valmistelemaan itse sellaisia toimia, jotka ovat sen omissa käsissä.
– Perustuslain mukaan hallituksen velvollisuus on edistää työllisyyttä ja turvata peruspalvelut. Sitä olemme nyt tekemässä ja sen tärkeämpää tekemistä meillä ei voi olla.
Työmarkkinajärjestöt ovat yrittäneet löytää korvaavia toimia hallituksen keinojen tilalle, mutta eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen. Sipilän mukaan työmarkkinajärjestöt pyrkivät hakemaan nyt yhtä aikaa ratkaisua sekä kustannuskilpailukykytoimiin että palkkamalttiin.
– Olemme edelleen valmiita keskustelemaan keinoista ja ottamaan työmarkkinajärjestöiltä vaihtoehtoja vastaan.
Sipilä lupasi edelleen, että mikäli kustannuskilpailukykyhyppy ja palkkamaltti toteutuvat mitattavalla tavalla vuonna 2017, hallitus voi luopua ehdollisista säästötoimista ja parantaa palkansaajien ostovoimaa miljardin euron veronkevennyksellä.
Lomarahoista voidaan sopia toisin työsopimuksella
Hallitus korvasi alun perin kilpailukykypakettiin sisältyneet sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaukset lomarahojen leikkauksella toissapäivänä.
Tähän asti vuosilomapalkan ja lomakorvauksen lisäksi maksettavasta lomarahasta on sovittu alakohtaisilla työehtosopimuksilla. Nyt työntekijälle säädetään lakisääteinen lomarahaoikeus, jonka enimmäismääräksi säädetään noin 30 prosenttia vähemmän kuin useimmilla aloilla nyt on.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajat, jotka noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta tai jotka ovat järjestäytymisensä perusteella sidottu työehtosopimukseen, ovat velvollisia noudattamaan noin 30 prosenttia alempaa lomarahaa, ellei työsopimuksessa paremmasta sovita.
Sipilän mukaan aloilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta, työsopimuksella voidaan sopia lomarahasta tai sen maksamisesta niin kuin tähänkin saakka. Jos ei mitään sovita, noudatetaan vuosilomalakiin lisättävää säännöstä.
Sipilän mukaan toimet valmistellaan normaaliin tapaan yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa.
Pakottavat säännökset eivät koske työsopimuksia
Tavoiteltujen vaikutusten saamiseksi säännökset toteutetaan enimmäispakottavina, eli niistä ei saisi sopia toisin työehtosopimuksissa. Säännökset eivät koskisi lain voimaan tullessa voimassa olevia työehtosopimuksia, eivätkä miltään osin työsopimuksia.
– On selvää, että sopimusjärjestelmään puuttumista tulee arvioida perustuslain turvaaman ammatillisen yhdistymisvapauden ja siihen nojaavan sopimusvapauden kannalta. Niin hallitus on tiedonannossa tehnytkin, ja säätämisjärjestystä tullaan perusteellisesti arvioimaan aikanaan annettavissa lakiesityksissä.
Sipilän mukaan ehdottamillaan toimilla hallitus pyrkii turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä sekä edistämään työllisyyttä ja turvaamaan peruspalvelut.
– Maamme talouden tila, kantokyky tuottaa hyvinvointipalveluja ja suomalaisen työn kilpailukyvyn heikentyminen ovat vallitsevassa tilanteessa painavat yhteiskunnalliset perusteet kyseisille toimenpiteille.
Hallituksen tarkoituksena on, että tiedonannossa todettuja toimenpiteitä koskevien säännösten pakottavuus on voimassa kolme vuotta määräaikaisella lailla.
– Muuten talouden sopeutustoimet leikkauslistoineen jatkuvat vuodesta toiseen ja se koskee erityisesti ihmisiin, joilla ei ole työn tuomaa turvaa.
Sipilän mukaan Suomen tilanne on vakava, mutta ei kuitenkaan toivoton.