Eduskunta käsitteli maanantaina jälleen pakkolaiksikin kutsuttua lakia ”välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana”.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan ”kysymys on siitä, käytetäänkö työtaisteluoikeutta niin kuin tässä yhteiskunnassa on vakiintuneesti käytetty, mikä tarkoittaa sitä, että mikään työtaistelu ei voi mennä ihmishenkien ohi”.
– Kun kyseessä on kaksi keskeistä perusoikeutta, oikeus työtaisteluun ja ihmisen oikeus henkeen ja elämään, niin tätä kysymystä yksikään kansanedustaja tässä salissa ei pääse karkuun — kumpi menee edelle? Minulle vastaus on selvä: ihmisen oikeus henkeen ja elämään menee työtaisteluoikeuden edelle. Sen vuoksi kyse on siitä, että työtaisteluoikeutta, jota tässä valtakunnassa on iät ja ajat käytetty on käytettävä niin, että sillä ei aseteta ihmishenkiä vaaraan, Antti Lindtman sanoi.
Hänen mukaansa eduskunnassa on esitetty eri näkökohtia siitä, miksi tätä lakia ei pitäisi hyväksyä.
– Yksi usein esitetty näkökohta on se, että käräjäoikeus on jo nämä lakot kieltänyt, ja ikään kuin on pidetty sitä hyvänä asiana. Hyvät kollegat, käräjäoikeuden tuomarin turvaamismenettelypäätös on paljon rajumpi lakko-oikeuden rajaaminen kuin mikä on tässä laissa. Täällä on esitetty, että antaa käräjäoikeuden tämä ratkaista — mutta se on paljon kovempi keino kuin se, mihin tällä lakiesityksellä nyt portaittain suojelutyön tarjoamisvelvoitteen kautta mennään.
– Toiseksi eduskunta ei voi säätää lakeja sen oletuksen varassa, mitä tuomioistuimet tekevät. Kannattaa, arvoisat edustajat, perehtyä tähän turvaamistoimimenettelyyn. Se tarkoittaa sitä, että sen jälkeen kun se on annettu, hyvin lyhyellä aikavälillä käräjäoikeus kuulee osapuolet ja sen jälkeen päättää, jatketaanko turvaamistoimimenettelyä. On mahdollista, että se purkautuu, ja tämänkin jälkeen jos jatketaan, niin sillä taholla — tässä tapauksessa työnantaja — joka turvaamistoimimenettelyn on tehnyt, on noin kuukausi aikaa jättää siviilikanne käräjäoikeuteen.
Lindtman huomautti, ettei historian aikana ole jätetty yhtään siviilikannetta tällaisessa tilanteessa.
Kokoomuksen Pia Kauman mukaan ”aina tällaisissa tilanteissa, joissa joudumme punnitsemaan eri perustuslaillisia oikeuksia, tukeudun siihen, mikä on heikoimman puolella”.
– Eli katson asian olevan niin, että viime tilassa meidän täytyy kuitenkin laittaa potilaan oikeus saada turvaa ja hoivaa työtaisteluoikeuden edelle. Ja kannattaa muistaa kuitenkin, että tämä lakihan ei ole sellainen, joka kieltää tai kumoaa tai poistaa työtaisteluoikeuden, vaan se ainoastaan antaa aluehallintovirastolle mahdollisuuden siirtää tai keskeyttää nämä toimet, Pia Kauma sanoi.
Hän harmitteli, että ”meillä on tällä hetkellä vain huonoja vaihtoehtoja, mutta kannattamalla tätä potilasturvallisuuslakia valitsen mielestäni vähemmän huonon vaihtoehdon”.
– Olen erittäin harmissani siitä, että hoitajien palkkakiistaan ei ole löydetty ratkaisua. Tämä kiista on ollut olemassa jo seitsemän kuukautta, ja itse asiassa tämä koko kiista on jo pitkään, jo useamman vuoden ajan, muhinut yhteiskunnassamme. Tällä hallituksella on ollut kolme ja puoli vuotta aikaa ratkaista tämä kysymys, mutta ei rahoja eikä ratkaisua ole löytynyt.
Kauma kannatti kokoomuksen Mia Laihon lausumaa, jossa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy välittömiin toimiin alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi sosiaali- ja terveysalan riittävän henkilöstön turvaamiseksi.
