Suomen presidentinvaali pidetään ensi vuoden alussa niin, että lain mukaan ensimmäinen äänestyskierros on tammikuun neljäntenä sunnuntaina ja mahdollinen toinen kierros kaksi viikkoa myöhemmin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo harkitsemanaan ajankohtana aikeestaan pyrkiä toiselle kaudelle tai olla asettumatta ehdolle.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toivoo, että puolue pääsee pitämään presidenttiehdokkaan valitsevan ylimääräisen puoluekokouksen alkusyksystä.
– On tietysti aivan selvää mitä minä toivon ja mitä kokoomus toivoo: että presidentti Niinistö ilmoittaisi olevansa käytettävissä toiselle kaudelle. Odotamme kovasti myönteistä päätöstä, Petteri Orpo toteaa Verkkouutisille.
– Hän sen ratkaisee ja määrittelee aikataulut. Toivon, että hän tekee positiivisen päätöksen.
Tarpeeton instituutio?
Miten Sauli Niinistön ehdokkaaksi lähtö vaaleihin tapahtui kuusi vuotta sitten?
Hänen ehdokkuusilmoituksensa saatiin tuolloin poikkeukselliseen aikaan: juhannuksen jälkeen ja kesäkuun lopussa. Taustalla oli loogisia syitä.
Hieman pidemmällä aikavälillä Sauli Niinistö oli joutunut puntaroimaan presidenttiehdokkuutta, kun Suomessa käytiin keskustelua presidentin valtaoikeuksista. Hän tuki muutaman kerran julkisesti presidentti Tarja Halosen näkemyksiä.
Valtaoikeuksien karsiminen ei ollut ongelma, mutta se oli, että päättäjien parissa oli leviämässä henkeä presidentti-instituution tarpeettomuudesta. Ajan myötä tämä kuitenkin muuttui. Myös eduskunnan päätös nostaa itsensä ratkaisijaksi hallituksen kanssa syntyvässä mahdollisessa erimielisyydessä vaikutti pohdintaan.
Sauli Niinistö kertoi huhtikuun alussa 2011 tehneensä päätöksensä asiassa.
Eduskunnan puhemiehenä hän toimi eduskuntavaalien yli 19. huhtikuuta 2011 asti. Tuolloin ehdokkuusilmoituksesta alkoi tulla silloisessa tilanteessa ja asetelmassa ajankohtainen.
Pian eduskuntavaalien 2011 jälkeen tuli kaksi presidentinvaaligallupia, joita lukiessa joku voi miettiä, että Niinistön olisi ollut aika vaikeaa kieltäytyä. Esimerkiksi Iltalehti kysyi toukokuussa 2011, kuka olisi paras henkilö Suomen seuraavaksi presidentiksi. 45 prosenttia vastasi Sauli Niinistön nimen. Seuraavina olivat Alexander Stubb 14 prosentilla ja Olli Rehn kahdeksalla prosentilla. Tätäkin selvempiä numeroita tultiin näkemään.
Säätytalo pitkitti
Kokoomuksen johdon kanssa Sauli Niinistö puhui ehdokkuudestaan ensi kerran toukokuun alkupuolella 2011.
Ehdokkuudesta ilmoittamiselle tuli kuitenkin este. Esiin tuloa lykättiin meneillään olleiden vaikeiden hallitusneuvotteluiden takia, joita ei haluttu häiritä.
Erilaiset hallituksen tunnustelut alkoivat huhtikuun lopussa; varsinaiset hallitusneuvottelut alkoivat 20. toukokuuta 2011. Kesäkuun 1. päivänä vasemmistopuolueet marssivat ulos Säätytalolta. Hallitus nimitettiin vasta 22. kesäkuuta.
Tiedotusvälineet saivat maanantaina illalla juhannuksen jälkeen varatuomari Sauli Niinistöltä, Espoon kaupungista, kutsun tulla seuraavana aamuna tiedotustilaisuuteen.
Tiistaiaamuna 28.6.2011 helsinkiläiskahvilassa Sauli Niinistö totesi vaivanneensa tulijoita ilmoittaakseen, että hän on valmis pyrkimään ehdokkaaksi presidentinvaaleissa. Hän toivoi näkevänsä todellisen kannatuksensa jo tuolloin ja toivoi ”tukea tämän kesän aikana ja mahdollisimman laajoilta kansalaispiireiltä”.
– Olisi aika hyvä, jos tasavallan presidentin vaaleissa ehdokkaalla olisi tuota laaja-alaista kannatusta, koska emme voi koskaan olla ihan varmoja siitä, mitä kaikkea tulevaisuus sieltä tuo tullessaan, Sauli Niinistö sanoi.
Varatuomari Sauli Niinistö nimitettiin kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa Helsingin Finlandia-talolla 22. lokakuuta 2011.