Suomi ratkaisi Ruotsin päätöksen hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä, sanovat lukuisat asiasta perillä olevat lähteet Svenska Dagbladetin laajassa artikkelissa. Ruotsin sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus suhtautui jäsenyyteen pitkään varauksellisesti, kun taas Suomessa turvallisuuspoliittinen linjanmuutos tapahtui nopeammin.
Ruotsissa hallituksen sisällä vaihtoehdoksi Nato-jäsenyydelle nostettiin kahdenkeskinen puolustusliitto Suomen kanssa, mahdollisesti sitovin turvatakuin.
Artikkeli perustuu sisäpiirin lähteisiin ja useisiin haastatteluihin.
Svd:n mukaan Venäjän helmikuinen hyökkäys Ukrainaan tuli ruotsalaisille päättäjille yllätyksenä, ja muun muassa maan sotilastiedustelu oli arvioinut Venäjän suurhyökkäyksen epätodennäköiseksi. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa Ruotsin hallitus käsitteli erilaisia vaihtoehtoja maan turvallisuuden vahvistamiseksi. Nämä olivat EU-puolustuksen edistäminen, pelkästään Ruotsin oman itsenäisen puolustuksen vahvistaminen sekä eniten kannatusta saanut idea puolustusliitosta naapurimaa Suomen kanssa.
Nato-jäsenyys ei siis Ukrainan sodan ensimmäisten viikkojen aikana ollut Ruotsin hallitukselle ajankohtainen.
Samaan aikaan Suomessa useimmat eduskuntapuolueet kääntyvät Nato-jäsenyyden kannalle. Maaliskuun loppupuolella Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ei julkisesti enää poissulkenut Nato-jäsenyyden hakemista. Ruotsalaispoliitikot kävivät maaliskuun aikana keskusteluja suomalaisten kollegojen kanssa mahdollisesta kahdenkeskisestä puolustusliitosta. Suomen valtionjohto suhtautui ruotsalaisten käsityksen mukaan ideaan kuitenkin nihkeästi.
Huhtikuun alussa Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue käytännössä hylkäsi idean puolustusliitosta, Svd kertoo. Suomi ei puolustusliittoa ruotsalaislähteiden mukaan halunnut, ja sosiaalidemokraattinen puoluejohto kääntyi vähitellen kannattamaan Nato-jäsenhakemuksen jättämistä.
