Näin Ruotsin kirkko perustelee Herra-termistä luopumista

Kirkon uuden käsikirjan tausta-aineistoista paljastuvat perustelut sukupuolineutraalille kielenkäytölle jumalanpalveluksissa.

Verkkouutiset kertoi perjantaina Ruotsin kirkon uudesta ohjekirjasta, jossa sanat ”Herren” eli ”Herra” ja ”han” eli maksuliinen ”hän” on korvattu sanalla ”Gud” eli ”Jumala”. Herrasta puhumisesta luovutaan monin paikoin silloin, kun viitataan Jumalaan.

Ruotsin kirkko julkaisi perjantaina tiedotteen, jossa kerrotaan, että tiedotusvälineissä on esiintynyt asiavirheitä. Tiedotteessa muun muassa kiistetään, että jumalanpalveluksessa tulisi käyttöön sukupuolineutraali ”hen”-sana. Tämä väite ei kuitenkaan sisältynyt esimerkiksi Verkkouutisten juttuun.

Sen sijaan uudesta ohjekirjasta ja sen perusteluista käy ilmi, että Ruotsin kirkon tarkoituksena on nimenomaan ollut muuttaa jumalanpalveluksen kieltä sukupuolineutraaliksi.

Uusi jumalanpalveluksia koskeva ohjekirja on julkaistu Ruotsin kirkon nettisivuilla.

Useissa kohdissa on siirrytty käyttämään sanaa ”Jumala” ”Herran” tilalla silloin, kun viitataan kolmiyhteiseen Jumalaan. Useissa kohdissa kuitenkin pastorilla on mahdollisuus itse valita, minkälaisia sanamuotoja hän haluaa käyttää.

Kolmiyhteiseen Jumalaan on edelleen mahdollista viitata käsitteellä ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, mutta Pyhään Henkeen on nyt mahdollista viitata myös feminiinisellä adjektiivilla ”Den heliga Anden” maskuliinisen ”Den helige Anden” sijaan.

Pyrkimys sukupuoleen kielenkäyttöön Jumalan, mutta myös kaikkiin ihmisiin viitatessa, selviää uuden ohjekirjan perusteluista ja esittelystä.

Ohje pyrkiä sukupuolineutraaliin kieleen

Kirkon valiokunnan mietinnössä tammikuulta on perusteltu tarvetta siirtyä sukupuolineutraaliin kieleen. Siinä kuvaillaan, miten vuoden 1986 ohjekirjaan sisältyy kolme erilaista vaihtoehtoista puhuttelua Jumalalle, joissa kaikissa vitataan Herraan.

Poimintoja videosisällöistämme

Silloin, kun puhutaan siitä, mitä Jumala tekee tai tai on, häneen viitataan ”Jumalana”.

”Tätä jälkimmäistä periaatetta on käytetty tekstin pääasiallisena sanamuotona, ja se perustuu ohjeeseen pyrkiä enemmän sukupuolineutraaliin kieleen, joka ei yksipuolisesti ja tarpeettomasti käytä maskuliinisia nimityksiä Jumalasta ja ihmisistä”.

Ruotsinkielisessä tekstissä on käytetty sanaa ”könsinkluderande”, jonka on tarkoitus ottaa huomioon eri sukupuolet erittelemättä niitä. Suomen kielessä termiä vastaa käsite ”sukupuolineuraali”.

Samassa mietinnössä on toisessa kohtaa huomautettu, että tavoitteena on ”kattava kieli, jossa on tarkoituksena puhua Jumalasta ja Jumalalle siitä näkökulmasta, että Jumalalla ei ole sukupuolta”.

Kirkkohallituksen kesäkuussa annetussa ehdotuksessa kirkolliskokoukselle ohjekirjan tavoitteeksi kuvataan ”maskuliinisesti dominoivan kielen voittamista”.

”Yksipuolisesti maskuliinisen luonteisia ilmaisuja pitäisi välttää niin sukupuolten ulkopuolella olevan Jumalan kuin ihmisten kohdalla”, ehdotuksessa todetaan.

Mainos