Suomi koki tappion Ruotsille finanssikriisin jälkeen: Ruotsalaisten yritysten sopeutustoimet palauttivat viennin tason ennalleen, Suomi jäi kitumaan, kertovat tänään julkaistut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimukset.
Viennin tuotekohtaiset kysyntäsokit vaikuttivat keskimäärin samalla tavalla suomalaisten ja ruotsalaisten teollisuusyritysten vientiin, mutta vaikutukset olivat suurempia Suomessa kuin Ruotsissa.
Taloudellisesti vahvemmat ruotsalaiset yritykset pystyivät finanssikriisin jälkeen vaimentamaan negatiivisten kysyntäsokkien vaikutuksia lisäämällä niin vientituotteiden kuin vientimaidensa määrää vuosien 2007–2014 aikana.
Suomalaisyritykset eivät vastaavia sopeutustoimia tehneet. Tämä voi selittää, miksi naapurimaiden viennin erot erkaantuivat toisistaan finanssikriisin jälkeen.
Finanssikriisi romahdutti sekä Suomen että Ruotsin kokonaisviennin: Suomessa bkt:n pudotus oli liki yhdeksän prosenttia ja Ruotsissa vajaat viisi prosenttia.
Naapurimaiden vientien erot alkoivat kuitenkin erkaantua toisistaan finanssikriisin päätyttyä. Ruotsi pystyi monien muiden kehittyneiden maiden tapaan palautumaan viennin kasvu-uralle, kun taas Suomen vienti ei ole vieläkään saavuttanut finanssikriisiä edeltävää tasoa.
Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij sanoo tiedotteessa, että myös aiemmat tutkimukset osoittavat, että ruotsalaisten yritysten taktiikka oli suomalaisia toimivampi.
– Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että kansainvälisen kaupan ja kilpailun kiihtyessä yritykset voivat sopeuttaa toimintaansa tekemällä muutoksia tuotevalikoimiinsa tai kohdentamalla myyntiä tiettyihin tuotteisiin tai maihin. Ruotsalaiset yritykset toimivat juuri näin, mikä saattaa selittää eroavaisuutta Suomen ja Ruotsin viennin palautumisessa finanssikriisin jälkeen, Maczulskij arvioi.
Suomen viennin notkahduksesta merkittävä osa liittyi Nokia-vetoisen ICT-klusterin sulamiseen ja paperiteollisuuden kysynnän laskuun Euroopassa.
Lisäksi Suomessa toteutettiin vuosina 2008–2009 keskimäärin 4–5 prosentin palkankorotukset. Suomen yksikkötyökustannukset nousivatkin Ruotsia nopeammin, mikä on myös johtanut kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen.
Suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset reagoivat myös osin samalla tavalla kansainvälisen kaupan muutoksiin. Positiiviset kysyntäsokit ovat lisänneet yritysten kokonaisvientiä ja vähentäneet yritysten riskiä poistua vientimarkkinoilta. Myös taloudellisesti vahvemmat yritykset ovat pärjänneet paremmin kansainvälisen kaupan turbulenssissa molemmissa Pohjoismaissa.
Etla-tutkimuksissa ”Erot Ruotsin ja Suomen viennissä” (Etla Muistio 125) ja ”Firm-level consequences of export demand shocks: Swedish and Finnish exporters” (Etla Working Papers 108) tarkasteltiin viennin kysyntäsokkien vaikutuksia suomalaisten ja ruotsalaisten vientiyritysten menestymiseen.
