Iitti on 7 000 asukkaan kunta Kymenlaaksossa Kymijoen yläjuoksulla. Iitin kesäiset musiikkijuhlat luetaan pieniin musiikkijuhliin Suomessa.
Iitin musiikkijuhlat järjestetään viikkoa ennen juhannusta, ja niiden kesto on neljä päivää, keskiviikosta lauantaihin. Neljän päivän yleisötavoite on 3 500. Tänä kesänä 11. kerran järjestetyssä tapahtumassa päästiin jonkin verran ylikin.
Vertailun vuoksi Suomen mittapuulla suuressa tapahtumassa Savonlinnan Oopperajuhlilla käy vuosittain noin 60 000 kulttuurinystävää. Lipunmyynnissä päästiin nyt euromääräiseen ennätykseen.
Keskisuuri, Taidekeskus Salmelan kuvataidepainotteinen monitaidefestivaali kokosi tänä vuonna lähes 30 000 vierasta – tietysti ennätyksensä.
Iitin musiikkijuhlien kanssa samaa kokoluokkaa edustaa esimerkiksi vanhan musiikin tapahtuma Sastamala Gregoriana, jonka tämänvuotinen yli 3 100 kävijää oli sen kaikkien aikojen ennätys.
Menestymisen resepti
Yhtä voittokulkua kulttuuritapahtumilla siis, katsottiinpa mihin suuntaan tahansa. Mutta toki monen moni asia täytyy tehdä oikein, jotta tällaiseen menestykseen päästään.
Ja eritoten, jotta menestyksen voisi odottaa toistuvan seuraavallakin kerralla.
Iitin musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Harri Sippel, musiikin maisteri ja alttoviulunsoiton lehtori Turun ammattikorkeakoulusta, analysoi kulttuuritapahtuman menestymisen reseptiä.
1. Ohjelma ja esittäjät. Sippelin mukaan on selvää, että musiikkijuhlan yleisömenestyksen tärkein tekijä on sen sisältö, ohjelma ja esittäjät.
Iitissä juhlien taiteellinen johtaja, monivuotinen kesäiittiläinen, pianotaiteilija Laura Mikkola on vuodesta toiseen onnistunut erinomaisesti. Pääasiassa kamarimusiikkiin keskittyvä ohjelmisto on tarjonnut yleisölle monipuolisuutta, sekä sopivassa määrin haasteita.
2. Sopiva esityspaikka. Tärkeää on myös, että tietyntyyppiselle musiikille valitaan juuri sille oikea esittämispaikka.
Iitin kirkko on ”vakavamman” kamarimusiikin esityspaikka. Kevyempi musiikki, kuten esimerkiksi The Beatles -konsertti klassisille soittimille ja soittajille sovitettuna, viedään sille sopivaan ympäristöön. Tällainen on muutaman vuoden ajan ollut Verlan tehdasmuseon, Unescon maailmanperintökohteen, vanha konehalli tai Iitti Golfin pihapiirissä oleva vanha puimala.
3. Kontakti yleisöön. Pienellä juhlalla on mahdollisuus saavuttaa intiimi yhteisöllisyys.
– Yleisön ja esittäjien välille syntyy läheinen kontakti, yleisö ei ole valtava persoonaton massa, vaan jokainen saattaa tuntea tulevansa henkilökohtaisesti huomioonotetuksi, Sippel sanoo.
4. Yleisönpalvelu. Iitin musiikkijuhlilla on toiminnanjohtajan mukaan satsattu myös järjestelyihin.
– Joka vuosi löytyy tässä suhteessa kehitettävää, mutta yleisön huomaavainen palvelu on avainasemassa myönteisen tunnelman luomisessa. Juhlia järjestävän ydinjoukon apuna on toista sataa talkoolaista moninaisissa tehtävissä.
Keskellä Iitin idylliä
Iitin ensimmäisten juhlien yhteydessä lehdistössä kirjoitettiin Iitin idyllistä.
– Helsinkiläiset toimittajat saapuivat pari tuntia ennen konserttia pieneen, täysin hiljaiseen kirkonkylään ihmetellen, missä ne musiikkijuhlat oikein ovat. Hetken päästä he istuivat täpötäydessä Iitin kirkossa nauttimassa elämyksellisestä musisoinnista, Sippel muistelee.
– Ei hulinaa, hässäkkää, kauppameininkiä – vain hiljaisuus, linnunlaulu ja idyllinen luonto, jossa oli mahdollista päästä syvälle sisään pääasiaan, musiikkiin.
Enemmän kesän kulttuuritapahtumien laajan rintaman voittokulusta Nykypäivässä 16.8.