Alaikäiset, yksin Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, johon Maahanmuuttovirasto kiinnittää erityistä huomiota. Heille myönnetään jatkolupa yleensä kahdeksi vuodeksi, selviää Maahanmuuttoviraston tiedotteesta.
Lapsi- ja perhejärjestöt ovat ottaneet kantaa turvapaikanhakijana tulleiden nuorten jatkolupakäytäntöihin.
Jos kansainvälistä suojelua ei voida myöntää, voidaan hakijalle myöntää oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Päätöksenteossa otetaan huomioon erityisesti hakijan haavoittuva asema ja olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan.
Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 3 022 yksin maahan saapunutta alaikäistä, kun edellisvuonna hakijoita oli yhteensä 196.
Vuosina 2016–2017 suurin osa oleskeluluvista yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella on myönnetty alaikäisille yksintulleille, afganistanilaisille turvapaikanhakijoille.
Lähtökohta lainsäädännössä on, että ensimmäinen oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä myönnetään vuodeksi.
Jatkolupa myönnetään 1–4 vuodeksi. Osa syksyllä 2015 yksin alaikäisinä tulleista on saanut kahden vuoden jatkoluvan, osa yhden. Yksittäistapauksissa jatkolupa voidaan myöntää vuodeksi esimerkiksi silloin, jos nuori ei ole esimerkiksi osallistunut opiskeluun tai opiskelut ovat vasta alkaneet, eikä niiden edistymistä voi vielä varmistaa.
Jatkolupa edellytysten täyttyessä
Jos hakija hakee jatkolupaa yksilöllisestä inhimillisestä syystä ja on edelleen alaikäinen, lähtökohtana on jatkoluvan myöntäminen, jos hän ei ole tehnyt esimerkiksi vakavia tai toistuvia rikoksia.
Jos hakija on täysi-ikäistynyt jatkoluvan hakemiseen mennessä, se ei ole syy tehdä kielteistä päätöstä jatkolupahakemukseen, jos perusteet luvan saamiselle ovat edelleen voimassa. Hakemuksessa ei voi kuitenkaan vedota enää alaikäisyyteen. Jos hakijan kotoutuminen ja esimerkiksi opinnot jatkuvat, ei luvan epäämiselle ole syytä. Suurin osa hakijoista on tällaisia.
Vuosina 2016–2017 alaikäisistä myönteisen päätöksen jatkolupahakemukseen yksilöllisestä inhimillisestä syystä on saanut 389 hakijaa, kielteisiä päätöksiä ei ole tehty lainkaan. Täysi-ikäisille myönteisiä päätöksiä on tehty 456, kielteisen päätöksen on saanut 31 hakijaa.
Maahanmuuttovirasto on tehnyt jatkolupapäätökset vuoden 2017 alusta lähtien. Aikaisemmin päätöksen teki poliisi. Poliisi myönsi enimmäkseen neljän vuoden jatkolupia, mutta siirtymässä käytäntöjä yhtenäistettiin.
Hakijaryhmä oli myös hyvin erilainen: alaikäiset tai juuri täysi-ikäistyneet hakivat jatkolupaa yksilöllisestä inhimillisestä syystä vain muutamia kertoja vuodessa ikäänsä vedoten.
Hallinto-oikeudet ovat tähän mennessä vahvistaneet Maahanmuuttoviraston päätöskäytännön poikkeuksetta. Oikeusasteissa on katsottu, että virasto voi ja sen on myös syytä arvioida ja yhdenmukaistaa päätöskäytäntöä, kun päätöksenteko jatkolupien osalta siirtyi poliisilta Maahanmuuttovirastolle.
Oikeusasteet ovat katsoneet myös, että jatkolupa voidaan myöntää lyhyemmäksi kuin 4 vuodeksi, eikä tämä ole ristiriidassa lapsen edun kanssa.
Jatkolupaa voi hakea myös muilla perusteilla kuin ensimmäistä lupaa. Lupa voidaan myöntää esimerkiksi työnteon tai opiskelun perusteella.