Metsien hiilinielujen vähenemisen merkittävimmät syyt ovat puuston kasvun hidastuminen, hakkuumäärät ja uusi maaperäpäästöjen arviointitapa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore selvitys.
Hiilinieluna toiminut maankäyttö muuttui viime vuonna ilmastopäästöjen lähteeksi. Hiilinielut ovat tärkeitä Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden kannalta. Kun metsien kyky sitoa hiiltä laskee, päästöjä on leikattava muilta sektoreilta.
– Selvitys osoittaa, että maaperäpäästöjen vähentämiseen ja niiden todentamiseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomioita samalla kun metsien kasvukyvystä ja elinvoimaisuudesta pidetään huolta, toteaa maa- ja metsätalousministeriö tiedotteessa.
Luonnonvarakeskus arvioi, että metsien hiilinielu kaudella 2021–2025 jää 50–100 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia pienemmäksi kuin vertailutaso.
Metsät ovat edelleen nettonielu, mutta nielu laski viime vuonna niin alhaiseksi, ettei se enää riitä kattamaan muiden maankäyttöluokkien, kuten maatalouden päästöjä. Mäntymetsien ikärakenne on kehittynyt siten, että niiden kasvu alenee.
– Kotimaisen puun käyttö on lisääntynyt ja lisääntynee lähivuosina edelleen teollisuuden uusien investointipäätösten sekä Venäjältä tapahtuneen puuntuonnin loppumisen myötä, Luke arvioi.
Luken selvitys maankäyttösektorin nettonieluista on valmistunut. Sitä esitellään parhaillaan @mmm_fi ´n tilaisuudessa. Selvitys on juuri julkaistu. Ks. tiedote (sis. linkin selvitykseen): https://t.co/APR0aeZ7k0 pic.twitter.com/RnN7QkVmu5
— MMM (@mmm_fi) December 21, 2022