Verkkouutiset

Vladimir Putin lentokonetehtaalla Kazanissa. www.kremlin.ru

Näin pakotteet iskevät: Venäjä kärsii samoista ongelmista kuin Neuvostoliitto

Venäläisyhtiöt eivät kykene professorin mukaan tuottamaan kriittistä huipputeknologiaa.

Presidentti Vladimir Putinin hallinto on vuodesta 2014 alkaen eri yhteyksissä hokenut, että lännen asettamat talouspakotteet eivät vahingoita, vaan päinvastoin hyödyttävät Venäjää.

Myös monet läntiset asiantuntijat ovat amerikkalaisen Georgetownin yliopiston kansainvälisten suhteiden emeritusprofessorin Harley Balzerin mukaan nielleet Kremlin propagandakoneiston väitteet Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sotatoimien johdosta asetettujen pakotepolitiikan epäonnistumisesta. Lukuisat venäläislähteet osoittavat hänen mukaansa kuitenkin kiistattomasti pakotteiden todellisen tehon.

– Venäjän talous on huonosti varustautunut vastaamaan kansainvälisten pakotteiden muodostamiin haasteisiin. Se on yhä tiukemmin valtion ja etenkin Putinin kumppanien hallinnassa. Se on myös keskittynyt harvoille alueille ja muutaman monialayrityksen käsiin, raskaasti riippuvainen ulkomaisesta tuonnista ja tavattoman korruptoitunut, Balzer sanoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

– Suorien vaikutustensa lisäksi pakotteet heikentävät myös pitkän aikavälin talouskehityksen perustaa, hän toteaa.

Heikko talouskasvu ja korkea inflaatio ovat hänen mukaansa heikentäneet merkittävästi venäläisten elintasoa viimeisten seitsemän vuoden aikana. Putinin määräämät vastapakotteet ovat johtaneet elintarvikkeiden hintojen nousuun, ja joillakin Venäjän alueilla ruokakori maksaa nyt jopa 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.

Oma osaaminen ei riitä

Huipputeknologian osalta Venäjän tuontiriippuvuus muistuttaa Balzerin mukaan yhä neuvostoaikoja.

– Neuvostoliitto vei maasta lukumääräisesti enemmän koneteollisuuden tuotteita kuin toi, mutta tuontituotteiden arvo oli seitsemän kertaa suurempi. Neuvostoaikainen huipputeknologian tuonnin malli on edelleen voimissaan, Balzer sanoo.

– Se, että iso osa neuvostoajan kapasiteetista on menetetty, vain kärjistää Venäjän ongelmia. Kun öljyn hinta Putinin kahden ensimmäisen kauden aikana nousi, Venäjä päätti investoida energiatuotantoon ja ohjasi tuottoja ulkomaisen teknologian hankintaan. Vuoteen 2013 mennessä Venäjän energiayhtiöt olivat venäläisasiantuntijoiden laskelmien mukaan perusporauskalustonsa osalta yli 50-prosenttisesti, mutta hydraulisen ja meriporausteknologian osalta yli 90-prosenttisesti tuonnin varassa, hän toteaa.

Vaikka kotimaiseen teknologiatuotantoon on sittemmin investoitu merkittävästi, tuonnin korvaamisessa on hänen mukaansa epäonnistuttu.

– Presidentti Putinin televisioitu tehdasvierailu, jonka yhteydessä hänelle esiteltiin kehitysohjelman menestyksellisyyttä todistavaa laitetta, kertoi tosiasiassa sitkeistä ongelmista. Asiantuntijat tunnistivat pian laitteen venäläisen yhtiön Italiasta hankkimaksi, uudelleen maalatuksi ja tuplahintaan eteenpäin myydyksi.

Kiina ei ole ratkaisu

Vuoteen 2019 mennessä Venäjän viranomaiset olivat Balzerin mukaan hiljaisesti sopeutuneet siihen, että pakotteiden rajoittamaa tuontia ei ollut realistista korvata omalla tuotannolla ja alkoivat kannustaa ulkomaisia yrityksiä perustamaan maahan tuotantolaitoksia, jotka sitten ”venäläistettäisiin”. Myös tämä toimintamalli on hänen mukaansa erittäin altis sanktioille.

– Suurin osa tällaisten laitosten vaatimasta huipputeknologiasta on peräisin Euroopasta. Saksalaisten tai sveitsiläisten tuotantolaitteiden keskihinta on yli 100[nbsp]000 Yhdysvaltain dollaria, kiinalaisten alle 1[nbsp]000 dollaria, hän sanoo.

Kiina ei hänen mukaansa kuitenkaan pysty toimittamaan suurta osaa siitä teknologiasta, jota Venäjä nyt tarvitsisi. Kiinalainenkin matkustajakone perustuu 40-prosenttisesti ulkomaisiin komponentteihin, eikä Kiina tuota sellaisia edistyksellisiä prosessoreja tai siruja, joita Venäjällä kipeästi kaivataan. Esimerkiksi Venäjän ohjuspuolustuksen kannalta tärkeän Glonass-satelliittijärjestelmän kehittäminen on Balzerin mukaan pysähdyksissä kiinalaisen elektroniikan osoittauduttua liian haavoittuvaksi säteilylle.

– Teknologia ja rahoitus ovatkin otollisimpia kohteita lisäpakotteille, jos Putin hyökkää jälleen Ukrainaan. Eurooppalaisten yhtiöiden valmius yhteistyöhön vaikuttaa lupaavalta, ja ne voivat auttaa saamaan myös EU:hun kuulumattoman Sveitsin yritykset mukaan, Balzer toteaa.

Uusimmat
MAINOS