Keskeinen viesti Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) yliopiston taloustieteen professorilta Suomelle on ollut se, että maailmatalouden murros edellyttää Suomelta rakenteellisia uudistuksia ennen kaikkea työmarkkinoilla.
– Ensisijaisesti täytyy saada työmarkkinat joustavammiksi, Bengt Holmström kommentoi Ylen Radio 1:n Mitä Maksaa? -ohjelmassa kesäkuussa 2015.
– Se tulee tapahtumaan joka tapauksessa. Siitä minun mielestäni on suuri varmuus. Joko Suomi jää peräkyläksi tai sitten se sopeutuu tällä hetkellä ikäviin realiteetteihin. Sitä nopeammin kuin sopeutuu, sitä vähemmän ikäviksi realiteetit muuttuvat, Holmström totesi.
Helsingin Sanomien haastattelussa elokuulta 2015 hän korosti, että työmarkkinoiden uudistukset tarkoittaisivat yleissitovista palkkaratkaisuista luopumista ja paikallisen sopimisen lisäämistä.
Ylen Radion haastattelussa Holmström korosti, että työttömyyttä ei tarvitse hyväksyä, sillä se on kiinni säännöistä.
– Tämä on erikoinen maa sillä tavalla, että ihmiset ovat tottuneet siihen, että valtiolta saa aika runsaan puoleisesti apua, jos menettää työnsä ja voi elää siinä tilassa pitkään, Holmström totesi.
Hän vertasi Suomen muutosvastarintaa siihen, että jos jossakin alkeellisessa pienessä kylässä kävisi niin, että yhtäkkiä riista häviäisi metsästä. Holmström kysyi, jäisivätkö ihmiset silloin kylään ihmettelemään riistan katoamista, vai lähtisivätkö he muualle etsimään riistaa.
– Toivetila olisi, että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta itsestään, Holmström sanoi.
Holmström on korostanut työn muutoksen merkitystä ja sitä, miten koulutus kykenee vastaamaan uuden maailman haasteisiin.
Helsingin Sanomien haastattelussa maaliskuulta Holmström arvosteli tiukasti hallituksen leikkauksia koulutukseen.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo tilasi kesällä Holmströmiltä Aalto-yliopiston professori Sixten Korkmanilta sekä Etlan toimitusjohtajalta Vesa Vihriälältä muistion Suomen talouspolitiikan suuntaustarpeista.
Rakenteellisten uudistusten jatkamisen tarpeen lisäksi muistiossa ehdotettiin korkeakoulu-uudistusta, jossa osa korkeakouluista keskittyisi vain kandidaatti- ja maisteritason koulutukseen ja suppea osa laaja-alaisia tutkimusyliopistoja huolehtisi jatkokoulutuksesta ja perustutkimuksesta.
