Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa vaikuttaa Puolustusvoimien jokapäiväiseen toimintaan.
– Kansallinen koulutusjärjestelmä harmonisoidaan Naton koulutus- ja harjoitustoiminnan doktriinien, menettelytapojen ja standardien kanssa. Harjoitusjärjestelmä ja siihen liittyvät suunnitteluprosessit on yhteensovitettu Naton vuosikellon kanssa. Tämä on ollut merkittävä muutos, joka on edellyttänyt ennakointia ja sopimista niin kansallisesti kuin liittouman kanssa sekä paljon kahdenvälistä sopimista kumppaneidemme kanssa, kertoo Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen Puolustusvoimien sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan.
Everstin mukaan Puolustusvoimien harjoitustoiminnan merkitys korostuu entisestään Naton jäsenenä.
– Kansainvälisestä harjoitustoiminnasta on tullut yhä näkyvämpi osa Puolustusvoimien harjoitustoimintaa viimeisten vuosien aikana. Venäjän kiihdytettyä sotaa Ukrainaa vastaan keskeisimmät kansainväliset kumppanit, kuten Ruotsi, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat osallistuneet aktiivisesti Suomessa järjestettyihin harjoituksiin, hän kuvaa.
– Naton jäsenenä kansainvälinen harjoitustoiminta tulee olemaan jokapäiväinen osa Puolustusvoimien toimintaa. Sen merkitys korostuu kahden tärkeän tavoitteen osalta. Sillä osoitetaan omaa ja yhteistä puolustuskykyä, jolla nostetaan kynnystä toimia Suomea tai liittoumaa vastaan sekä kehitetään kykyä puolustaa maata ja liittoumaa. Puolustusvoimat tulee jatkossakin osallistumaan sekä joukkojen että esikuntien harjoituksiin. Harjoittelu tulee painottumaan niihin tilanteisiin, joissa Suomi ja liittolaiset puolustautuvat yhdessä vihollisen aloitettua hyökkäyksen.
Eversti kirjoittaa, että Naton perustehtäviin kuuluu yhteisen puolustuksen lisäksi kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.
– Naton joukkorakenteeseen asetettavat suomalaiset joukot tulevat harjoittelemaan kaikkien näiden tehtävien edellyttämiä valmiuksia Naton komentoportaiden johdossa. Pääosa tästä harjoittelusta tulee tapahtumaan Suomessa ja Suomen lähialueilla. Korkeaan valmiuteen asetettavien joukkojen osalta korostuu kyky toimia koko liittouman alueella sekä kriisinhallinnan tehtävissä ja ne tulevat osallistumaan harjoituksiin ulkomailla osana monikansallista joukkoa, hän kertoo.
– Merkittävin muutos tulee kuitenkin koskemaan kansallisten esikuntien ja niiden henkilöstön harjoittelua harjoitusten määrän ja vaativuuden lisääntyessä. Tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää yhteistoimintaa ja johtamista osana Naton kollektiivista puolustusta sekä harjoituttaa esikuntia suunnittelussa ja johtamisessa.
Harjoitustoiminnan tärkein päämäärä säilyy eversin mukaan ennallaan.
– Harjoittelu on keskeinen keino varmistaa, että joukot ovat valmiita toimeenpanemaan niille suunniteltuja vaativia tehtäviä yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Tässä suunnittelu on hänen mukaansa tärkeässä roolissa.
– Yhteisellä ja ennakoivalla harjoitustoiminnan suunnittelulla varmistetaan parhaalla tavalla harjoitustavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan taloudellisuus sekä harjoitustoiminnan jatkuva kehittäminen. Suunnittelun merkitys tulee korostumaan tukitoimintojen osalta kuten logistiikan, huollon ja johtamisjärjestelmien toimintaan saattamisessa ja ylläpidossa. Tämä tukee osaltaan myös varautumista yhteisen puolustuksen tehtäviin.
Naton jäsenenäkin Puolustusvoimien ydintehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.
– Suomi tulee liittouman jäsenenä keskittymään ensisijaisesti Suomen puolustamiseen yhtenä Naton eturintaman maista. Varusmiehistä ja reserviläistä muodostettavien sodan ajan joukkojen harjoittelu tulee jatkossa olemaan keskeisin harjoitusjärjestelmän tehtävä. Kansainvälisyyden vaatimus korostuu ja se koskettaa entistä laajempaa osaa joukoista. Tämä kansainvälisyys näkyy erilaisissa osaamisen vaatimuksissa, kuten terminologiassa ja toimintamalleissa, eversti kertoo.