Suomalainen lukee vuodessa keskimäärin yli 16 kirjaa, joista 10,5 painettuna. Asia ilmenee tuoreesta Suomi lukee -tutkimuksesta.
85 prosenttia suomalaisista on lukenut viimeisen neljän viikon aikana kirjaa jossain formaatissa. Kirjojen lukeminen on edelleen suomalaisten mieluisin ajankäyttötapa musiikin kuuntelun jälkeen.
Painettuja kirjoja ostavien osuus suomalaisista on kuitenkin selvässä laskussa. Joka kolmas suomalainen ei ole ostanut vuoden aikana yhtään painettua kirjaa. Äänikirjapalveluita tilaa 23 prosenttia suomalaisista. Keskimäärin suomalaiset arvioivat käyttävänsä digitaalisiin ja painettuihin kirjoihin yhteensä 87 euroa vuodessa.
Naiset ostavat ja lukevat kirjoja miehiä enemmän, ja myös lukuaikapalveluiden tilaaminen on naisilla kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Vanhimmat ikäluokat lukevat paljon painettuja kirjoja, sen sijaan lukuaikapalveluiden käyttö korostuu alle 50-vuotiaissa ikäryhmissä.
Lukuaikapalveluita käytetään tyypillisesti paljon: ne vastaajat, jotka kuuntelevat äänikirjoja, kuuntelevat niitä keskimäärin lähes 20 kappaletta vuodessa. Niistä, jotka eivät osta lainkaan painettuja kirjoja, 17 prosenttia on maksanut lukuaikapalvelusta.
Nuoret erottuvat tutkimuksessa erityisesti vieraskielisten painettujen kirjojen kuluttajina. 15–19-vuotiaista peräti kymmenen prosenttia on ostanut yli 10 muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä painettua kirjaa vuodessa, ja vain 28 prosenttia sanoo, ettei ole ostanut vieraskielisiä kirjoja lainkaan.
– Erityisesti englanninkielisten kirjojen kysyntä on kirjakaupoissa kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useampi haluaa lukea kirjan alkuperäiskielellä. Virikkeitä lukemiseen haetaan muun muassa Booktokista ja sosiaalisen median vaikuttajilta. Tämä ilmiö näkyy myös muissa Keski-Euroopan maissa. Ilahduttavaa on tietysti se, että nuoret arvostavat edelleen myös painettuja kirjoja, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson tiedotteessa.
Tutkimuksessa on hyödynnetty taustamuuttujina vastaajien arvoja kuvaavia segmentointeja. Tulosten perusteella erilaisia arvomaailmoja edustavat suomalaiset erottuvat toisistaan myös lukijoina ja kirjojen ostajina. Eniten kirjoja lukevat muutoshakuiset universalistit, joiden arvopäämäärissä korostuvat luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen ja tasa-arvo. Lukuaikapalveluita tilaavat muita useammin menestyshakuiset vastuuntuntoiset, joiden toimintaa ohjaavat oman itsen korostaminen, virikkeisyys ja sosiaalisuus.
– Arvosegmentoinnin myötä kuvamme erilaisista lukija- ja kuluttajatyypeistä tarkentuu merkittävästi. Näyttää siltä, että kirjallisuuden eri muotojen kulutus eriytyy arvomaailmojen mukaan. Tässä on mahdollisesti yhteiskunnan polarisaation kannalta huolestuttavia merkkejä. Toisaalta on hyvä, että kirjallisuus uusien formaattien kautta tavoittaa myös sellaisia väestöryhmiä, joille painettu kirja on vieras, Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho sanoo.
Suomi lukee -tutkimuksessa selvitetään yleisen kirjallisuuden lukemista ja ostamista omalla rahalla. Tutkimus on tehty ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja edellisen kerran kaksi vuotta sitten. Kyselyssä kartoitetaan vastaajien omaa näkemystä ajan- ja rahankäytöstään, minkä vuoksi tulokset eroavat myyntitilastoista.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. Tutkimuksen teettäjät ovat Kirjakauppaliitto ja Suomen kustannusyhdistys.
