Uudessa eduskunnassa juristin tutkinto on valttia. Sellainen on ainakin seuraavilla 16 kansanedustajalla: Elisa Gebhard (sd.), Ville Tavio (ps.), Karoliina Partanen (kok.), Antti Kurvinen (kesk.), Antti Häkkänen (kok.), Ben Zyskowicz (kok.), Pihla Keto-Huovinen (kok.), Leena Meri (ps.), Heikki Vestman (kok.), Onni Rostila (ps.), Johannes Koskinen (sd.), Ville Skinnari (sd.), Anna-Maja Henriksson (r.), Joakim Strand (r.), Markus Lohi (kesk.) ja Johanna Ojala-Niemelä (sd.). RKP:n Eva Biaudetilla on takanaan oikeustieteen opintoja.
Asianajajia joukossa on tasan yksi. Hän on Kuopion kokoomuksen Karoliina Partanen, joka sai vaaleissa ensikertalaisena hämmästyttävät 7 172 ääntä. Hän on ollut politiikan raketti, joka tuli mukaan vasta kuntavaaleissa 2021.
– Kyllä ihmettelen sitä vähän itsekin… Uskon että olen saanut ääniä yli puoluerajojen. Paljon tuli sitä viestiä, että enemmän henkilö edellä, Karoliina Partanen miettii.
– Olen tehnyt Pohjois-Savossa aika monessa roolissa. Asianajajana olen tehnyt aika näkyvää työtä. Yrittäjäjärjestössä luottamustehtävissä olen ollut, ja sain koronavuonna yrittäjätekopalkinnon pro bono -työstä. Olen ollut yritysten hallituksissa.
– Olen puolustanut naisia ja nuoria heidän hankalissa elämäntilanteissaan ja kirjoittanut siitä lehtiin. Luulen että ne ovat olleet asioita jotka ovat puhutelleet ihmisiä. Ääniä saattoi tulla naisilta jotka ovat ehkä vähän enemmän naisasianaisia eivätkä välttämättä kokoomuslaisia, mutta he ovat olleet minun ajatusteni takana, hän sanoo.
Energisenä tunnettu Partanen kuvailee työskennelleensä elämässä suhteellisen tavoitteellisesti. Haastavasta pienestä lukihäiriöstä huolimatta hän pääsi oikeustieteelliseenkin aikanaan ensi yrittämällä.
– Aina kun olen ryhtynyt johonkin, teen kovasti töitä. Olen ajatellut, että tännekin olen tullut tekemään kovasti töitä. Katsotaan mihin se kantaa, hän kuvailee eduskunnassa.
Kansanedustaja haluaisi vaikuttaa työmarkkinoiden uudistamiseen ja säätelyyn.
– Meillä on paljon tekemistä sen suhteen, että saataisiin sopimusvapautta lisättyä. Ja kyllä vähän ihmettelen sitä, että meillä rangaistaan esimerkiksi talousrikoksista aika kovasti, mutta laittomista lakoista ei juuri ollenkaan. Se on outo epäkohta meidän oikeusjärjestelmässä. Yhteiskunnan rakenteita vahingoittavia tuhoisia laittomia lakkoja voi järjestää, ja käytännössä niistä saa muutaman tuhannen euron sakot. Se ei mene mun oikeustajuun, Karoliina Partanen sanoo.
– Viime hallituskaudella pakotettiin hoitajat töihin. Pakkotyölainsäädännön velvoite kohdistuu kuitenkin siinä mielessä väärään asiaan, kun ei voida pakottaa töihin siinä tilanteessa, että jää laittomaan lakkoon. Sitä keskustelua pitäisi avata: minkä takia se on hyväksyttävää? Ymmärrän laillisen lakon, mutta miksi hyväksytään tässä mittakaavassa laittomat lakot?