Hallituksen tavoitteena on kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Yhtenä uutena keinona esiin on noussut maahanmuuton pisteytysjärjestelmä. Sellainen on käytössä esimerkiksi Kanadassa.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) on käynnistänyt selvityksen työperäisen maahanmuuton malleista eri verrokkimaissa. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös erilaisia pisteytysmalleja.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys kattaa Kanadan, Australian, Itävallan, Saksan ja Britannian pisteytysjärjestelmät.
Verkkouutiset kertoo, miten näissä maissa maahanmuuttajien pisteytys toimii.
Kanada
Kanadan maahanmuuttopolitiikka rakentuu kahden pääväylän varaan: tilapäiseen oleskeluun ja pysyvään oleskeluun.
Pysyvä maahanmuutto perustuu pistejärjestelmään, joka asettaa vuosittain maahan otettavien tavoitemäärät. Hakijoille on luotu sähköinen portaali, jota voivat käyttää sekä ulkomailla olevat että jo Kanadassa oleskelevat henkilöt. Pisteitä kertyy esimerkiksi iästä, koulutustasosta, englannin tai ranskan kielen taidosta ja työkokemuksesta. Myös puolison koulutuksella ja kielitaidolla on vaikutusta pisteisiin.
Hakijapoolista kutsutaan riittävästi pisteitä saaneita henkilöitä perheineen Kanadaan alueellisten ja kansallisten tarpeiden mukaisesti. Suuri osa tulijoista voi päästä maahan ilman valmista työpaikkaa.
Pisteperusteisen pysyvän väylän lisäksi Kanadaan voi tulla myös tilapäiseksi työntekijäksi aloille, joille ei ole kotimaisia työntekijöitä saatavilla. Tämä vastaa käytännössä pitkälti Suomessa käytössä olevaa työntekijän oleskelulupaa. Tilapäisen työluvan haltijoilla on Kanadassa neljä vuotta aikaa saavuttaa riittävät pisteet pysyvää lupaa varten, muutoin heidän on poistuttava maasta.
Opiskelijat saapuvat Kanadaan myös tilapäisellä luvalla.
Australia
Australiassa työperäiset maahanmuuttajat pisteytetään esimerkiksi iän, kielitaidon, työkokemuksen sekä ulkomailla tai Australiassa suoritetun koulutuksen perusteella. Myös puolison osaaminen voi nostaa pistemäärää.
Pisteytyksen voi ohittaa, jos hakijalla on sitova työtarjous työvoimapulasta kärsivälle alalle ja riittävä kokemus, pätevyys ja kielitaito. Tällöin lupa on tyypillisesti sidottu vain tiettyyn työnantajaan.
Itävalta
Itävallassa työperusteinen oleskelulupa edellyttää paitsi sitovaa työtarjousta myös riittävän pistemäärän saavuttamista. Esimerkiksi erityisosaajien kohdalla pisteitä voi kertyä koulutuksen, työkokemuksen, aiemmasta palkkatasosta sekä saksan tai englannin kielen taidosta. Lisäksi työvoimapula-aloilla toimiville ammattilaisille ja kasvuyrittäjille on luotu omat pisteytysjärjestelmänsä.
Saksa
Saksassa työvoiman maahanmuutto ei pääosin perustu pisteytykseen, mutta kesästä 2024 lähtien on ollut mahdollista hakea pisteisiin perustuvaa lupaa työnetsintää varten. Pisteitä voi kertyä esimerkiksi iän, koulutuksen ja pätevyyden, työkokemuksen sekä saksan tai englannin kielen taidon perusteella. Myös yhteydet Saksaan huomioidaan arvioinnissa.
Riittävän pistemäärän saavuttanut saa luvan tulla maahan enintään vuodeksi työnhakua varten. Lisäksi luvan saamisen edellytyksenä on turvattu toimeentulo, tietty vähimmäiskoulutustaso ja perustaso saksan kielessä tai hyvä englannin kielen taito. Korkeampi kielitaito kartuttaa hakijan pistemäärää.
Itävalta ja Saksa ovat ainoat EU-maat, joissa työperäisiä maahanmuuttajia pisteytetään.
Britannia
Britanniassa keskeinen reitti työperäiseen maahanmuuttoon on Skilled Worker Route, joka on yhdistelmä Suomen kaltaista edellytyksiin perustuvaa mallia ja pisteytystä.
Britannian järjestelmä edellyttää sitovaa työtarjousta, riittävän vaativan tason työtä ja riittävää englannin kielen taitoa. Pakollisten ehtojen lisäksi on joukko joustavia edellytyksiä, joissa vahvuudet yhdessä kohdassa voivat kompensoida puutteita toisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi palkkataso, työn kuuluminen työvoimapula-alojen listalle sekä hakijan koulutustaso.
Britanniaan voi hakea myös muun muassa kasvuyrittäjänä, urheilijana tai kansainvälisenä huippuosaajana. Tässä vaaditaan korkeiden pisteiden lisäksi erityinen suosittelija tai arvostetun tiede- tai taidepalkinnon voitto.
LUE MYÖS:
Pitäisikö maahanmuuttajat pisteyttää? Näin poliitikot vastaavat (VU 24.9.2025)
Ex-työministeri: Näin Suomi hyötyisi Kanadan pisteytysmallista (VU 23.9.2025)