Liettua irrottautui Venäläisen kaasun tuonnista huhtikuussa. Nopea päätös oli mahdollista sen ansiosta, että Liettuassa on jo vuosia tehty päämäärätietoisesti töitä, jotta maa pystyisi lopettamaan venäläisen energian tuonnin kokonaisuudessaan.
– Koko historiamme ajan olemme taistelleet itsenäisyydestä ja selviytymisestämme. Liettuassa sanomme, että energia on toinen turvallisuutemme peruspilari heti puolustusvoimien jälkeen, Liettuan energiaministeri Dainius Kreivys kertoo The Washington Postin haastattelussa.
Samaan aikaan kun Saksa rakensi lisää putkia tuodakseen kaasua Venäjältä, Liettuassa edettiin yksituumaisesti toiseen suuntaan rakentamalla infrastruktuuria venäläisestä energiasta irrottautumisen edistämiseksi. Öljyn tuonti Venäjältä lopetettiin jo vuosia sitten. Myös muut Baltian maat sekä Puola ovat muita EU-maita paljon edellä irrottautumisessaan venäläisen energian tuonnista. Tämä johtuu suurelta osin niiden menneisyydestä Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa.
Nyt nämä maat, erityisesti Puola, ovat asemassa, jossa ne auttavat Saksaa irrottautumaan venäläisesta energiasta, vaikka ne alunperin yrittivät varoittaa Saksaa kaasuriippuvuudesta Venäjän suhteen.
Ymmärrys Liettuassa energiaomavaraisuuden tärkeydestä on kehittynyt koko sen itsenäisyyden ajan, sillä vuonna 1990 sen irrottautuessa Neuvostoliitosta ensimmäisenä valtiona, Moskova katkaisi rangaistuksena kaikki öljy- ja kaasutoimitukset maahan kahdeksi kuukaudeksi. Tämän seurauksena polttoaineiden hinnat nousivat äkisti ja monia tehtaita jouduttiin sulkemaan. Liettualla ei ollut tuossa vaiheessa vielä tarpeeksi varoja hankkia energiaa muualta.
– Venäjä on aina käyttänyt energiaa vaikuttamiskeinona geopolitiikassa, Kreivys kertoo.
Vuonna 2004 Liettuan liityttyä Euroopan Unioniin sekä Natoon, Venäjä alkoi painostaa Liettuaa perimällä siltä korkeampaa hintaa maakaasusta kuin muilta eurooppalaisilta asiakkailta. Liettua alkoi tekemään enemmän töitä oman energian tuotannon edistämisen suhteen ja perusti uuden terminaalin nesteytetyn maakaasun tuonnille, jonka johdosta Putin varoitti Liettuan silloista presidenttiä Dalia Grybauskaitea projektin jatkamisesta. Seurauksena Liettua vain lisäsi toimia, joilla se pystyi varmistamaan irrottautumisen venäläisten energiasta.
Tällä viikolla Liettuan ja Puolan välillä avattiin uusi kaasuputki.
– Yhdessä sanomme EI venäläiselle kaasulle, EI venäläiselle öljylle ja EI sodan rahoittamiselle, Liettuan presidentti Gitanas Nauseda twiittasi avajaisseremonian jälkeen.
Liettua tuo vielä 10 prosenttia sähköstään Venäjältä, mutta suunnitelmat irrottautumisesta ovat jo pitkällä ja vuoden 2025 loppuun mennessä maa pystyy lopullisesti lopettamaan riippuvuutensa Venäjästä.
Together w/@AndrzejDuda🇵🇱, @valstsgriba🇱🇻 & @KadriSimson🇪🇺 launched newly built gas pipeline connecting Lithuania & Poland.
It's a big day for the energy independence & resilience of the Baltic region!
Together we say NO to Russian gas, NO to Russian oil, NO to financing the war. pic.twitter.com/N3ZRXoC83I— Gitanas Nausėda (@GitanasNauseda) May 5, 2022
