Venäjä on Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon mukaan yrittänyt jo vuosia pusertaa Yhdysvaltoja pois Syyriasta ja mieluiten koko Lähi-idästä. Hyökkäys Ukrainaan ja sen seurauksena Venäjän parantuneet suhteet Iraniin ovat kuitenkin johtaneet päinvastaiseen tulokseen: Yhdysvaltojen läsnäolo alueella kasvaa. Lisäksi Yhdysvallat on lopulta löytänyt selkeän perusteen sotilaallisen läsnäolonsa jatkamiselle Lähi-idässä: mitä tiukemmin Venäjä juuttuu sinne, sitä vaikeampaa sillä on Ukrainassa. Syyrian kasvavat ongelmat estävät Kremliä keskittymästä sotaansa Ukrainassa.
Viime keväänä Venäjä kiihdytti ilmatoimintaansa Syyriassa, eikä pelkästään kapinallisia vastaan, vaan toimia kohdistettiin myös Yhdysvaltain maajoukkoihin sopimusten vastaisin ylilennoin ja hävittäjien vaarallisella liikehtimisellä Yhdysvaltain droonien ja hävittäjien lähellä.
Moskova on ollut pakotettu käyttämään Yhdysvaltojen painostamiseen vain ilmavoimiaan, koska merivoimia sillä ei enää Välimerellä juuri ole. Alusten rotaatio tuli ongelmaksi heti Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen alussa, kun Turkki sulki Bosporin salmen sen sota-aluksilta. Venäjä koordinoi ilmavoimiensa toimet Iranin tukemien joukkojen kanssa, jotka hyökkäävät ohjuksin amerikkalaisia vastaan.
Venäjän ja Iranin toimet johtivat kuitenkin siihen, että Yhdysvallat lähetti kesäkuussa alueelle F-22-hävittäjiä ja heinäkuussa Persianlahdelle lentotukialus USS Thomas Hubnerin sekä F-35- ja F-16-hävittäjiä ja vielä kaksi maihinnousualusta. Yhdysvaltojen läsnäolo alueella on vahvempi kuin vuosikausiin.
Venäjän alkuperäinen tavoite oli pitää sen sotilaallinen läsnäolo Syyriassa hiljaisena ja siten myös edullisena ja sellaisena, ettei se häiritsisi huonosti sujuvaa sotaretkeä Ukrainassa. Venäjän taktiikka Syyriassa alkoi kuitenkin luoda vaarallisia kohtaamisia amerikkalaisten kanssa. Yhdysvaltain Syyriassa voimakkaasti lisääntyneen hävittäjätoiminnan ansiosta Venäjän hävittäjien toiminnan on ilmoitettu syyskuusta alkaen olevan yhä epäammattimaista, mutta ainakin jälleen turvallista.
Venäjä ennakoi Syyriassa jo uutta arabikevättä, koska presidentti Bašar al-Assadin joukkojen jo rauhoittamilla alueilla ovat alkaneet uudet levottomuudet korruption ja silkan nälän vuoksi, mikä on saanut muut kapinallisryhmät jälleen liikkeelle. Samaan aikaan Venäjä yrittää selvittää, miten pitää Wagnerin hallussa olleet alueet, erityisesti öljykentät, jotka näyttävät parhaillaan luisuvan iranilaismielisten sissien käsiin.
Kreml ei pysty eristämään monimutkaista ja ongelmallista Syyrian konfliktia muusta ulkopoliittisesta ja sotilaallisesta toiminnastaan. Sen Ukrainassa käymä sota vaikeuttaa joukkojen rotaatiota Syyriassa ja kärjistää vastakkainasettelua Yhdysvaltojen kanssa, ja Wagnerin kriisi on viemässä sitä kohti sisäistä konfliktia, joka heikentää Venäjän asemaa alueella vielä lisää.