Suomalaisista 42 prosenttia ilmaisee, että koronavirus ja sen leviäminen Suomessa ahdistaa ja pelottaa. Toisella kannalla on kuitenkin puolet (48 prosenttia), käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
– Koronaviruksen aiheuttama ahdistus ja pelko ovat pysyneet likimain samalla tasolla kuin vuosi sitten (44 prosenttia), mikä kielii siitä, että tieto ei ole ainakaan lisännyt tuskaa, toteaa toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Niiden osuus, joita virus ja sen leviäminen eivät ahdista ja pelota, on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä vuodessa. Ennen kaikkea tieto on lisännyt kykyä varautua tautiin, mikä näkyy suhtautumisessa erilaisiin rajoitustoimiin.
– Erityisen mielenkiintoista on kuitenkin taudin ja sen leviämisen aiheuttaman ahdistuksen ja pelon jakauma eri äänestäjäryhmissä, sillä se vaikuttaisi olevan yhteydessä suhtautumiseen rajoitustoimiin, Metelinen sanoo.
Vasemmistopuolueita, vihreitä ja Liike Nytiä äänestävistä vähintään joka toinen kokee ahdistusta ja pelkoa pandemian johdosta. Sen sijaan muiden puolueiden kannattajia tauti ahdistaa ja pelottaa vähemmän. Selvästi vähiten virusta pelkäävät RKP:n (20 prosenttia) ja perussuomalaisten (31 prosenttia) kannattajat. Erot eriäänestäjäryhmien välillä ovat jyrkentyneet viime keväästä.
Tutkimuksen mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta antaa täyden tukensa hallituksen toimille koronavirusepidemian torjumiseksi. Oppositiopuolueiden äänestäjien ja yrittäjien tuki koronatoimille on kuitenkin pudonnut tuntuvasti viime keväästä.
Äänestäjäryhmien suhtautuminen rajoitustoimiin
Suomalaisten huolet koronapandemian terveys- ja talousvaikutuksista ovat vähentyneet hieman viime vuodesta.
– Samoin kuin viime keväänä, vähemmistö on huolissaan pandemian vaikutuksista omaan terveyteen ja talouteen, mutta huoli kasvaa läheisten kohdalla ja on suurimmillaan suomalaisten kohdalla ylipäänsä, Metelinen toteaa.
Omaa terveyttään uhkaavana koronaviruspandemiaa pitää 37 prosenttia väestöstä. 61 prosenttia ei pidä sitä uhkaavana.
Virusta itselleen terveysuhkana pitävien osuus on vuodessa pienentynyt hieman, viidellä prosenttiyksiköllä. Läheisilleen pandemiaa uhkaavana pitävien osuus on laskenut enemmän (10 prosenttiyksikköä), mutta jää edelleen korkeahkoksi. Läheisten terveyttä uhkaavana epidemiaa pitää 59 prosenttia, ja 40 prosenttia ei pidä.
Suomalaisten kohdalla yleensä pandemiaa pitää edelleen uhkaavana terveyden kannalta kaksi kolmesta (65 prosenttia), eikä uhka-arvio ole käytännössä vuodessa pudonnut.
– Uhka-arvion pysymiseen korkeana saattavat vaikuttaa paitsi vuoden mittaan kertyneet tiedot taudin vakavuudesta myös se, että uudet virusmutaatiot ovat heittäneet varjon hyvin edenneelle väestön rokottamiselle: uusien mutaatioiden kohdalla ei ole varmuutta siitä, kuinka hyvin eri rokotteet ehkäisevät niiden leviämistä, Metelinen sanoo.
– Uhkaavuuskokemus jakaa väestöä myös poliittisen suuntauksen mukaan erityisesti tarkasteltaessa huolta kaikkien suomalaisten terveydestä, mikä saattaa osaltaan selittää myös vaihtelua äänestäjäryhmien suhtautumisessa rajoitustoimiin.
Vasemmistopuolueita ja vihreitä äänestävistä noin neljä viidestä pitää koronavirusepidemiaa uhkana kaikkien terveydelle. Oppositiopuolueista perussuomalaisten, kokoomuksen ja Liike Nytin sekä hallituspuolueista RKP:n äänestäjät suhtautuvat pandemian terveysvaikutuksiin muiden puolueiden äänestäjiä vähemmän huolestuneesti.