Koronavirustartunnalle altistuneiden jäljitykseen tarkoitettua mobiilisovellusta koskeva lausuntokierros päättyi viime maanantaina, ja lakiesitys annetaan eduskunnalle ensi viikolla.
Mobiilisovellus on tarkoitus ottaa käyttöön elokuun aikana.
– Tämä lakiluonnokseen perustuva järjestelmä, jota me nyt valmistelemme, kunnioittaa vahvasti ihmisten yksityisyyttä ja tietosuojaa. Sovelluksen lataaminen puhelimeen on kaikille vapaaehtoista, samoin kuin sen poistaminen puhelimesta, pääsihteeri Päivi Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi tiedotustilaisuudessa tänään torstaina.
Jos mobiilisovelluksen käyttäjä saa terveydenhuollosta tiedon tartunnastaan, hän voi päättää, jakaako hän tiedon muille sovelluksen käyttäjille. Sovelluksen kautta nähdään, missä puhelin on liikkunut ja keiden kanssa puhelimen käyttäjä on ollut pitkän aikaa.
Sen jälkeen kaikille niille henkilöille, jotka ovat olleet tartunnan saaneen kanssa riittävän pitkäkestoisessa lähikontaktissa, välittyy tieto mahdollisesta altistuksesta.
– Toisille käyttäjille ei välitetä tartunnan saaneesta tunnisteellista henkilötietoa, ainoastaan tietoa mahdollisesta altistuksesta, Salo tähdensi.
Terveydenhuollossa arvioidaan altistuneen tilanne
Kun sovelluksen käyttäjä saa hälytyksen eli tiedon mahdollisesta altistuksesta, hän valitsee itse, luovuttaako hän yhteystietonsa terveydenhuollon yksikköön, josta häneen sen jälkeen otetaan yhteyttä.
Terveydenhuollon henkilöstön kanssa käydään keskustelu, jossa arvioidaan altistuneen tilanne: onko altistuneella oireita ja tietääkö hän, mistä hän olisi voinut saada tartunnan.
– Pelkästään tiedon saaminen mahdollisesta altistumisesta ei voi johtaa karanteeniin, vaan karanteenista ja muista jatkotoimista päätetään kuten nykyisinkin, Salo sanoi.
Karanteenipäätös on tartuntataudeista vastaavan viranomaisen päätös, jota kone ei voi tehdä.
Tuntemattomat mahdollista tavoittaa
Järjestelmään ei kerätä paikkatietoja eikä sen kautta ei jaeta tietoa henkilöiden välisistä yhteyksistä.
– Tämä ei suoraan vähennä terveydenhuollon henkilöstön työtä jäljittämiseen liittyvissä haastatteluissa. Nämä toiminnallisuuden rajoitteet on syytä tiedosta. On selvää, että järjestelmä ei tunnista esimerkiksi sitä, onko lähikontaktissa olevien lähellä jokin suojapleksi tai vastaava, Salo sanoi.
Salon mukaan järjestelmän avulla voidaan kuitenkin tavoittaa nykyistä laajempi joukko ihmisiä, jotka ovat mahdollisesti altistuneet virustartunnalle. Sen avulla voidaan tavoittaa myös ne ihmiset, joita tartunnan saanut ei muista tavanneensa tai ei tunne lainkaan.
– Näin järjestelmä tehostaa tartuntaketjujen katkaisua, Salo kertoi.
Järjestelmän tehoon vaikuttaa se, kuinka moni ottaa mobiilisovelluksen käyttöön ja pitää bluetooth-ominaisuutta päällä.
– Ihmiset voivat sen avulla ja keskinäisellä tiedon jakamisella välittää tuntemattomalle tiedon mahdollisesta alistumisesta.
Henkilötietoja ei tallenneta
Salon mukaan mobiilisovelluksen käyttöön ottaneiden henkilötietoja ei luovuteta mihinkään muuhun käyttöön. Tieteellinen tutkimuskäyttökään ei ole sallittua.
– Järjestelmään ei myöskään tallennu henkilötietoja tunnistamisprosessissa, vaan pseudotieto kulkee, muuntuu ja tietyn ajan kuluessa katoaa.
Nyt lakiluonnoksen mukaan tietoa säilytettäisiin järjestelmässä 14 vuorokautta, mutta Salon mukaan sitä on kenties syytä hieman pidentää.