Kotitalouksien säästöjen ja sijoitusten mediaani 16 800 euroa on murto-osa työkyvyttömyyden aiheuttamista tulonmenetyksistä, kertoo LähiTapiolan kysely.
Työelämässä olevista suomalaisista kertoo 43 prosenttia varautuneensa pysyvään työkyvyttömyyteen säästöillä ja sijoituksilla ja 32 prosenttia vakuutuksella. Vastaajista 29 prosenttia ei ole varautunut työkyvyttömyyteen millään lailla.
Tilastokeskuksen mukaan 40–44-vuotiaan suomalaisen mediaanipalkka oli keskimäärin 3 779 euroa kuukaudessa vuonna 2024.
LähiTapiola Henkiyhtiön laskelma kertoo, että jos tällainen keskivertopalkkaa tienaava nelikymppinen jäisi pysyvästi työkyvyttömäksi, laskisivat hänen bruttotulonsa noin 48 prosenttia (-1 967 euroa kuukaudessa) ensimmäisen vuoden ajalta ja noin 42 prosenttia (-1 594 euroa kuukaudessa) sen jälkeen.
– Jos mediaanipalkkaa tienaava nelikymppinen jää pysyvästi työkyvyttömäksi, vähenevät hänen käteen jäävät tulonsa yli 300 000 euroa eläkeikään mennessä. Tällaiseen lukemaan päästään, jos verrataan tuloja työkyvyttömyyseläkkeellä tilanteeseen, jossa työntekijä jatkaisi samassa työpaikassa ja samassa tehtävässä eläkeikään asti eikä saisi palkankorotuksia. Todellisuudessa tulonmenetys olisi siis vielä suurempi, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Eeli Hulmi.
Kyselyn mukaan säästöt ja sijoitukset ovat yleisin tapa varautua pysyvään työkyvyttömyyteen taloudellisesti. Hulmia tulos huolettaa.
– Kotitalouksien rahoitusvarojen eli säästöjen ja sijoitusten mediaani oli noin 16 800 euroa vuonna 2023. Nelikymppisillä se oli vielä hieman pienempi, 14 600 euroa. Se on aika pieni siivu lähes kolmannesmiljoonasta.
Tulonmenetykset eivät jää työikään
Arjen katsaus -kyselyssä LähiTapiola selvitti myös, kuinka hyvin suomalaiset osaavat arvioida työkyvyttömyyseläkkeen suuruuden. Kyselyssä työssäkäyviltä suomalaisilta kysyttiin, kuinka paljon he arvioisivat tulojensa putoavan, jos he jäisivät pysyvästi työkyvyttömiksi. Vastausten keskiarvo oli 53 prosenttia.
– Suomalaiset ymmärtävät työkyvyttömyyden välittömän taloudellisen vaikutuksen melko hyvin ja arvioivat sen jopa vähän yläkanttiin. Se, että ensisijainen keino varautua tähän taloudelliseen vaikutukseen on säästöt ja sijoitukset, paljastaa kuitenkin, ettei moni mieti asiaa pidemmälle. Säästöt voivat hyvin riittää muutamaksi kuukaudeksi tai vaikka vuodeksi, mutta entä jos työuran pitäisi jatkua vielä parikymmentä vuotta?
– Uran myöhempinä vuosina palkkakin saattaa olla selvästi suurempi kuin nuorempana. Osaavatko suomalaiset huomioida, että silloin myös tulonpudotus on suurempi, Hulmi kysyy.
Tulonmenetykset eivät jää vain työuran aikaisiksi. Eläköitymisiän koittaessa työkyvyttömyyseläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. LähiTapiola Henkiyhtiön laskelma kertoo, että 40-vuotiaana työkyvyttömäksi jäävä henkilö saa kuukaudessa keskimäärin lähes viidenneksen (18 %) vähemmän vanhuuseläkettä kuin henkilö, joka tekee töitä eläkeikään asti.
– Vakuutusyhtiöt tarjoavat pysyvän työkyvyttömyyden varalle vakuutusta, jossa vakuutuksenottajalle maksetaan kertakorvaus, kun hänet todetaan pysyvästi työkyvyttömäksi. Työkyvyn vakuuttaminen on vielä selvästi vähemmän suosittua kuin perinteinen henkivakuuttaminen, kertoo Hulmi.
Työikäiset vakuuttavat itseään henkivakuutuksella lähes kaksi kertaa enemmän kuin pysyvän työkyvyttömyyden varalta.
– Pitää kuitenkin muistaa, että henkivakuutus on ensisijaisesti perhevakuutus: se on tärkein silloin, kun taloudessa on alaikäisiä lapsia ja paljon velkaa. Yksinelämisen yleistyessä ja lapsiluvun laskiessa yhä harvempi suomalainen on tässä tilanteessa. Sen sijaan työurat ovat entistä pidempiä, ja työkyvystä huolehtiminen aina vain tärkeämpää, Hulmi sanoo.
Työkyvyttömyysvakuutuksessa korvausmäärä määritellään aina henkilökohtaisesti vakuutuksenottajan tilanteen mukaan.
Usein se vastaa 1–5 vuoden tuloja. Jos vakuutuksenottajalla on esimerkiksi lapsia tai velkaa, korvausmäärä voi kattaa vaikkapa vuoden nettotulot, lainojen yhteismäärän sekä 20 000 euroa jokaista lasta kohden. Kun asuntolaina on maksettu pois, on perheen elinkustannukset helpompi sopeuttaa uuteen tulotasoon.
– Niin karua kuin se onkin, perheen taloudelle toisen huoltajan työkyvyttömyys on kovempi isku kuin kuolema: tulot romahtavat, mutta menot todennäköisesti vain kasvavat, Hulmi toteaa.
