Venäjän ortodoksisen kirkon asema on viimeisten vuosikymmenten aikana vahvistunut yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla. Vaikka aihetta on käsitelty läntisissä tiedotusvälineissä laajasti, liian vähäiselle huomiolle on professori Dmitri Adamskin mukaan jäänyt se, kuinka merkittävää vaikutusvaltaa kirkko käyttää myös Venäjän ydinasejoukkojen keskuudessa.
– Siellä kirkon ja valtion yhteys on syvin, laajin ja pitkäaikaisin. Viimeisten kolmen vuosikymmenen kuluessa papisto on sijoittunut komentojärjestelmän kaikille tasoille ja asemoinut itsensä Venäjän ydinasemahdin suojelijaksi, professori Adamski toteaa Foreign Affairs -lehden julkaisemassa artikkelissa.
– Tämän päivän Venäjän strategista todellisuutta ei voi täysin ymmärtää tutkimatta huomattavaa yhteyttä Kremlin, Venäjän ortodoksisen kirkon ja ydinaseyhteisön välillä, israelilaisessa Lauder School of Government, Diplomacy & Strategy -instituutissa työskentelevä Adamski sanoo.
Venäjän ydinasejoukkojen maa-, ilma- ja merikomponenteilla on hänen mukaansa kaikilla oma suojelupyhimyksensä. Niiden esikunnat on pyhitetty, ja ikonit koristavat sekä komentopaikkoja että laukaisualustoja. Ristisaattoja järjestetään paitsi maalla, myös merellä ja ilmassa. Strategisten pommikoneiden ohjaamot on varustettu ikoneilla, ja koneet siunataan ennen lentoja.
– Venäjän asevoimissa – ja varsinkin ydinasejoukoissa – kirkonmiehet johtavat niin usein mielialan nostattamiseen ja isänmaallisuuden vaalimiseen liittyvää toimintaa, että heidän roolinsa lähes vastaa neuvostoajan poliittisia upseereja. Nämä huolehtivat joukkojen ideologisesta opetuksesta ja varmistivat, että asevoimat olivat Kremlin kontrollissa, Adamski toteaa.
”Ensi-isku ei ole ongelma”
Venäjän ydinasedoktriini on viimeisen vuosikymmenen aikana kehittynyt entistä itsevarmemmaksi, ja samaan aikaan sotilasjohdon ja kirkon siteet ovat entisestään vahvistuneet. Venäjän strategisessa ajattelussa ydinaseista on tullut aiempaa selvemmin poliittisen kiristyksen väline.
– Kirkko ei ole ainoa eikä edes keskeisin voima tämän linjan takana, mutta sen antama avoin tuki edistää Kremlin uhkapelien hyväksyttävyyttä kotimaassa. Siten kirkko myös edistää Moskovan ulkopolitiikan ja ydinasearsenaalin modernisoinnin kannatusta kansalaisten keskuudessa, Adamski sanoo.
Siinä, missä läntiset kirkot suhtautuvat ydinaseisiin lähtökohtaisesti pahana asiana, Venäjän ortodoksinen kirkko ei Adamskin mukaan näytä pitävän edes ensi-iskua siviilikohteeseen mitenkään ongelmallisena.
Ortodoksisen kirkon vahvalla asemalla ydinasejoukkojen piirissä on hänen mielestään todennäköisesti muitakin kauaskantoisia vaikutuksia.
– Kun eri ydinaseorganisaatiot Venäjän asevoimien sisällä ja niiden ulkopuolella käyvät kilpailua resursseista, kirkosta saattaa tulla vaikutusvallan väline. Se auttaa jo nyt rekrytoimaan pätevää nuorisoa eliittiyksiköihin. Ydinasejoukkojen komentajat voivat nostaa esiin ortodoksivarusmiehiä, joita he pitävät erityisen luotettavina ja motivoituneina, Adamski arvioi.
– Ortodoksinen vakaumus on tosiaan alettu yhdistää niin kiinteästi kansalliseen identiteettiin ja isänmaallisuuteen, että ne, jotka asevoimissa tai ulkopolitiikan piirissä etsivät nopeaa väylää ylennyksiin, saattavat katsoa soveliaaksi tunnustaa uskoa. Samaan tapaan kunnianhimoiset upseerit ja jopa poliitikot voivat edistää uraansa pitämällä yhteyttä vaikutusvaltaisiin johtaviin kirkonmiehiin Kremlin hovissa, hän toteaa.