Näin Kiina ja Venäjä horjuttavat länttä

Moskova ja Peking edistävät tavoitteitaan yhteisin ja usein hyvinkin kovakouraisin keinoin.

Sekä Venäjä että Kiina käyvät brittiasiantuntija Edward Lucasin mielestä julistamatonta sotaa länttä vastaan.

– Ne eivät ole liittolaisia, mutta tekevät yhteistyötä. Niiden arsenaalit ovat erilaiset, mutta osin päällekkäiset. Kuusi taktiikkaa on molemmille yhteisiä, Lucas kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa kolumnissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ensimmäiseksi niistä hän nostaa kyberiskujen kohdistamisen läntisiin IT-järjestelmiin.

– Kiina keskittyy enemmän aineettoman pääoman varastamiseen ja hankkimaan suuria tietokantoja, jotka auttavat sitä toteuttamaan ulkomaailman digitaalista valvontaa. Venäjän toimiin sisältyvät muun muassa korkean tason poliittisen tiedustelutiedon kerääminen sekä voimaverkkojen kaltaisen kriittisen infrastruktuurin sabotointi, Lucas sanoo.

Molemmat maat pyrkivät myös hajota ja hallitse -diplomatian keinoin heikentämään monenkeskisiä sääntöperusteisia organisaatioita ja luomaan mielikuvaa kohdevaltioiden puolustuskyvyttömyydestä ja eristyksestä.

Poimintoja videosisällöistämme

– Kiinan osalta nämä keskittyvät Taiwanin nöyryyttämiseen ja eristämiseen sekä EU:n päätöksentekoon kohdistuvaan painostukseen. Venäjän lähestymistapa on hieman hiomattomampi ja painottuu erityisesti Ukrainaan, jonka se pyrkii (ei kovin menestyksekkäästi) kuvaamaan epäonnistuneeksi fasistivaltioksi, Lucas toteaa.

Yhteistyötä rikollisten kanssa

Kolmantena elementtinä Lucas mainitsee sotilaalliset harhautukset ja sapelinkalistelun sekä erilaiset sodankäyntitavat.

– Kiina toteuttaa tätä Etelä-Kiinan merellä painostaakseen Taiwania sekä äskettäisissä rajaselkkauksissa Intiaa vastaan. Venäjä keskittyy Syyriaan ja Ukrainaan, länsimaiden haastamiseen merellä ja ilmassa Itämerellä ja Mustallamerellä sekä aggressiivisiin sotaharjoituksiin, hän sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Neljänneksi sekä Venäjä että Kiina hyödyntävät järjestäytyneitä rikollisverkostoja. Niitä voidaan Lucasin mukaan käyttää esimerkiksi tiedustelutarkoituksiin tai kohdemaiden henkiseen lannistamiseen. Venäjä on tällaisessa toiminnassa erityisen aktiivinen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kun Kiinan operaatiot rajoittuvat pääasiassa yhteistyöhön Hong Kongin rikollisjärjestöjen kanssa.

– Viidennen osa-alueen muodostavat avoimet ja peitellyt maksut, joilla ostetaan vaikutusvaltaa poliittisissa puolueissa. Venäjän painopiste on Euroopassa, niin vasemmalla kuin oikealla äärilaidalla, mutta myös siellä, mitä voitaisiin kutsua ”ahneeksi keskustaksi”. Kiina on jäänyt verekseltään kiinni rahan sijoittamisesta Australian politiikkaan, Lucas toteaa.

Kuudentena keinona Lucas pitää vastustajiin ja kriitikoihin kohdistuvaa fyysistä painostusta. Venäjä on hänen mukaansa valmis jopa poliittisiin murhiin, mutta Kiinan on havaittu suosivan pikemminkin kidnappauksia.

Mainos