Kennelliitto esittää rikoslakiin muutosta, jonka seurauksena törkeistä eläinsuojelurikoksista seuraisi aina eläintenpitokieltoa ilman poikkeusmahdollisuutta.
Myös perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistynyt henkilö pitäisi lähtökohtaisesti tuomita eläintenpitokieltoon, ja käytännöstä voisi tällöin poiketa vain erityisen painavista syistä.
Määräaikaisen eläintenpitokiellon vähimmäiskesto pitäisi Kennelliiton mielestä nostaa nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Törkeän eläinsuojelurikoksen tapauksessa eläintenpitokieltoa pitäisi tuomita vähintään viisi vuotta.
– Eläintenpitokielto on erittäin tärkeä työkalu eläinsuojelurikosten rangaistuksissa. Kiellon kestoa pidentämällä se saataisiin samalle linjalle esimerkiksi liiketoimintakiellon keston kanssa sekä Ruotsin oikeuskäytännön suuntaiseksi, kertoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza tiedotteessa.
Eläintenpitokieltoa rikkoville vankeuden uhka
Tuomiosta huolimatta osa eläinsuojelurikoksen tehneistä rikkoo eläintenpitokieltoa ja hankkii uusia eläimiä.
– Jotta oikeusjärjestelmän uskottavuus saataisiin säilymään ja teon moitittavuus voitaisiin selvästi osoittaa, eläintenpitokiellon rikkomisesta tulisi seurata riittävän kova rangaistus. Tällöin rangaistus toimisi myös ennaltaehkäisevänä pelotteena kiellon rikkomiselle, Kennelliitto sanoo.
Onzan mukaan liitto esittää, että eläintenpitokiellon rikkomisesta voitaisiin tuomita nykyisen sakon lisäksi jatkossa myös vankeusrangaistukseen.
– Vankeustuomion vähimmäispituuden pitäisi näkemyksemme mukaan olla enemmän kuin puoli vuotta, Onza sanoo.
Hänen mukaansa jos lakiin lisättäisiin mahdollisuus tuomita vähintään puolen vuoden vankeusrangaistus, olisi siitä konkreettista hyötyä myös eläinsuojelurikosten valvonnalle. Lisäys mahdollistaisi viranomaisille esimerkiksi kotietsinnän toimittamisen tilanteessa, jossa henkilöä epäillään eläintenpitokiellon rikkomisesta.
– Kotietsinnän mahdollistuminen on erityisen tarpeellista silloin, kun epäillään koirien tai muiden lemmikkieläinten kaltoinkohtelua, sillä lemmikit elävät pääosin kotirauhan piirissä, kertoo Onza.
Kiinnijäämisen riskillä ja rangaistuksen saamisen todennäköisyydellä voi kuitenkin olla suurempi merkitys rikosten ennaltaehkäisemisessä, kuin rangaistusten kovuudella. Siksi Kennelliitto vaatii myös eläinsuojeluvalvonnan tehostamista.
– Eläinsuojeluvalvontaan on saatava lisää resursseja, painottaa Onza.
– Lisäksi valvontakäytäntöjä tulee tehostaa. Tähän aiemmin mainittu kotietsinnän mahdollistuminen toisi yhden lisäavun, hän jatkaa.
