Demokraattien presidenttiehdokas Joe Bidenin voitto toisi täyskäännöksen Yhdysvaltojen ilmastopolitiikkaan, toteaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ilmastoasiantuntija Matti Kahra.
Yhdysvallat irtautui Pariisin ilmastosopimuksesta eilen keskiviikkona. Republikaanipresidentti Donald Trumpin hallinto päätti asiasta vuosi sitten.
– Presidentinvaalituloksella on kuitenkin erittäin suuri merkitys sekä Yhdysvaltain ilmastotoimien että kansainvälisen ilmastopolitiikan suhteen tästä eteenpäin. Jo vaalikampanjan aikana kävi ilmi, että ehdokkaiden ilmastoagendat olivat lähes toistensa peilikuvat, Kahra kirjoittaa muistiossaan.
Donald Trumpin presidenttikausi keskittyi lähinnä purkamaan Barack Obaman kausien ilmastosaavutuksia.
– Sääntelyn purkaminen on vaikuttanut erityisesti energiasektorin, öljy- ja kaasuteollisuuden sekä autovalmistajien päästörajoihin. Trumpin hallinto on purkanut yhteensä lähes 100 erilaista ilmasto- ja ympäristösaasteiden vähentämiseen tähtäävää lakia sekä kyseenalaistanut laajemmin ilmastotieteen -ja tutkimuksen roolia päätöksenteon tukena, Kahra kertoo.
Ilmastopolitiikan etulinjaan
Kahran mukaan Joe Bidenin voitto kääntäisi tilanteen täysin. Bidenin ilmastopolitiikka olisi peilikuva Trumpin kauteen verrattuna sekä kansallisen että kansainvälisen ilmastopolitiikan suhteen.
Biden on ilmoittanut tavoitteekseen nostaa Yhdysvaltojen ilmastotoimet ja kansainvälisen ilmastodiplomatian uudelle tasolle. Hänen johdollaan Yhdysvallat aikoisi sitoutua hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä sekä liittyä takaisin Pariisin sopimukseen ”heti ensimmäisenä päivänä” eli käytännössä virkaanastujaisten jälkeen.
Tämän lisäksi Biden on ilmoittanut järjestävänsä maailman suurimpien talouksien yhteisen huippukokouksen, jonka tarkoituksena olisi kirittää ilmastopolitiikan kunnianhimoa ylöspäin.
– Tavoite on myös lähes varmasti nostaa merkittävästi USA:n nykyistä ilmastotavoitetta (26 – 28 prosentin vähennys vuoteen 2025 mennessä 2005 tasosta), Kahra toteaa.
USA:n ilmastotoimet ovat viimeisen neljän vuoden aikana olleet suurelta osin osavaltioiden, kaupunkien ja yritysten varassa.
– “America´s Pledge” -koalition alle kokoontuneet toimijat ovat ajaneet ilmastotoimia eteenpäin. Koalition merkitys on iso, sillä se kattaa yli puolet USA:n päästöistä ja 70 prosenttia maan BKT:sta. Pullonkaulana ja hidasteena ollut liittovaltiotaso asettuisi siis nyt tukemaan ja kiihdyttämään päästövähennysten eteen tehtävää työtä, Kahra kirjoittaa.
Ilmastoelvytys
Kansallisella tasolla Biden on luvannut ajaa kahden biljoonan dollarin ilmastoelvytyspakettia, jonka avulla luotaisiin työpaikkoja ja vähennettäisiin päästöjä merkittävästi energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja maankäytössä.
– Suunnitelmiin kuuluisi esimerkiksi päästötön sähköntuotanto 2035 mennessä, uusien fossiilihankkeiden kieltäminen liittovaltion mailla sekä massiiviset investoinnit rakennusten energiatehokkuuteen ja puhtaaseen liikenteeseen. Erityisesti liikenteen toimet tulisivat olemaan keskeisessä roolissa, sillä niiden päästöt ovat nousseet energiantuotantoa suuremmaksi viime vuosina, Kahra kertoo.
Arvioiden mukaan Bidenin hallinto pystyisi tehostamaan osavaltioiden ja liittovaltion välistä toimintaa suuntaamalla lainsäädäntöä kokonaisuutena ilmastotavoitteiden suuntaan.
– Joka tapauksessa lainsäädännön toimeenpano liittovaltiotasolla veisi vuosia ja vaatisi myös republikaanien tuen. Poliittisilta kiistoilta tai oikeustaistoilta ei Bidenin hallinto välttyisi, mutta suunta olisi selkeästi kohti erittäin paljon kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa sekä maan sisällä että kansainvälisesti, Kahra toteaa.
Suomalaiselle osaamiselle markkinoita
Kahran mukaan tällä kaikella olisi merkittävä vaikutus Suomelle ja suomalaisyrityksille. Yhdysvallat on kansainvälisen ilmastopolitiikan suurvaikuttaja ja Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen.
– Bidenin mittava ilmastoelvytysohjelma voi luoda kysyntää myös suomalaisyritysten ilmastoratkaisuille.
– Yhdysvaltojen päästövähennystavoitteen päivitys ja sitoutuminen hiilineutraaliuteen tarkoittaisi, että käytännössä koko maailma muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olisi hiilineutraaliustavoitteen takana.
Kahran mukaan Yhdysvaltain paluu Pariisin sopimukseen lisäisi myös todennäköisyyttä, että Pariisin sopimuksen markkinamekanismeihin liittyvät säännöt saataisiin neuvoteltua loppuun piakkoin.
– On myös selvää, että kisa puhtaan teknologian globaalista johtajuudesta kiristyisi Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan välillä. Tämä loisi sekä valtavan kysynnän ja mahdollisuuksia, mutta korostaisi myös suomalaisyritysten osalta selkeiden ja reilujen pelisääntöjen sekä toimivan kauppapolitiikan merkitystä.