Vaalimaan tulli- ja raja-asema täyttää sunnuntaina 60 vuotta. Juhlapäiväksi Tulli on julkaissut Vaalimaan tullin historiikin 60 vuotta kahden maailman portilla.
Vaalimaa toimi Neuvostoliiton porttina Porkkalaan vuosina 1944—1956 jo ennen virallisen rajanylityspaikan avaamista. Tulliaseman avaaminen Vaalimaalle vuonna 1958 oli historiikin kirjoittajien Janne Nokin ja Riikka Suomisen mukaan kylmän sodan murrosvaihetta, johon myös Porkkalan laivastotukikohdan palauttaminen liittyi.
Historiikin mukaan Suomen länsisuhteiden vaikutus Vaalimaan avaamiseen oli ehkä ratkaisevaa. Rajan raottaminen sopi hyvin Nikita Hruštšovin ideaan ”rauhanomaisesta rinnakkainolosta” ja oli osa idän ja lännen välistä suojasäätä. Rajan avaamisella oli suuri merkitys myös Neuvostoliitolle, sillä aikaisemmin ainoa maantieliikenteelle avoin kansainvälinen raja-asema oli ollut Puolassa.
Suurvaltojen vastakkainasettelu ja Neuvostoliiton mullistukset vaikuttivat Vaalimaahan. Esimerkiksi vuosina 1961—1962 matkailukausi jäi odotettua vaisummaksi Berliinin ja Kuuban kriisien vaikutuksesta. Etenkin ulkomaalaisia matkustajia tilanteen kiristyminen pelotti.
Vakavan turvallisuusriskin aiheutti vuonna 1986 tapahtunut Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus, johon Vaalimaan tulli, kuten Suomen muutkin viranomaiset, olivat historiikin mukaan huonosti valmistautuneet. Säteilymittari saatiin lainaksi paikalliselta palokunnalta, ja tulliasema oli avainasemassa säteilevien tavaroiden tarkastamisessa ja niiden pääsyn estämisessä Suomen ja muiden maiden markkinoille.
Kasvava liikenne toi vuosien mittaan itärajalle mukanaan omat lieveilmiönsä. 1970-luvulta lähtien salakuljetusta alkoi esiintyä enemmän, ja myöhemmin alkoholin rinnalle tulivat muun muassa huumaus- ja dopingaineet, ikonit sekä raamatut.
1980-luvun lopulla idästä tulevat turistit yrittivät tuoda alkoholia ja muuta tavaraa Suomen puolella myytäväksi ansaitakseen rahaa esimerkiksi vanhojen Ladojen ostoon. Monet tavaroista olivat kuluttajalle vaarallisia. Tulli keräsi tuotteet pois, ja ne jätettiin rajalle odottamaan turistien paluuta.
Rekkajonot kasvoivat rajalla 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kymmenien kilometrien pituisiksi. Vaalimaan tulli pyrki joustaviin ratkaisuihin rekkaruuhkien helpottamiseksi esimerkiksi uudistamalla kaistajärjestelyjä.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, Vaalimaasta tuli EU:n tulliraja, mikä tarkoitti yhteistyön tiivistämistä Suomen, Venäjän ja EU:n kesken. Yhteistyötä Vaalimaan ja Venäjän puoleisen Torfjanovkan tulliaseman välillä oli historiikin mukaan toki tehty koko ajan.
Raskas liikenne ja henkilöliikenne eriytettiin Vaalimaalla toisistaan vuonna 2014. Liikenteen sujuvuutta on helpottanut myös E18-moottorietiehanke, jonka viimeinen osuus avattiin kuluvan vuoden toukokuussa