Helsingin Sanomat uutisoi torstaina, että Helsinki ja Uusimaa olisivat joutumassa sote-uudistuksen maksajiksi. Tuoreet hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat osittavat, että Helsinki, Länsi-Uusimaa sekä Keski-Uusimaa menettäisivät sote-uudistuksessa enimmäismäärän eli sata euroa asukasta kohden sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettäviä rahoja.
Vastakkainasettelu kuntien rahoituksessa näkyy erityisesti Vantaan ja Keravan kohdalla, jossa kunnat saisivat jopa 193 euroa lisää rahaa asukasta kohden.
Luvut ovat herättäneet kummastusta eduskunnassa siitä, miten nimenomaan helsinkiläiset kansanedustajat ovat ajamassa negatiivista uudistusta omalle alueelleen.
Sote-uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Uudistuksessa 21 tulevaa hyvinvointialuetta, jolle suurin osa sairaampaa ja iäkkäämpää väestöä sijoittuu, saisivat ainakin aluksi lisää rahaa valtiolta.
Ministeriö on päivittänyt hyvinvointialueiden rahoituslaskelmaa nyt viisi kertaa. Luvut ovat matkan varrella muuttuneet rajusti, erityisesti Helsingin kohdalla, joka on menettänyt laskelmissa jopa 220 euroa asukasta kohden kuluneen puolen vuoden aikana.
”Hämmentävintä on se, että valtiovarainministeriön luvut muuttuvat koko ajan – ja todella paljon”, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) sanoo.
Rajujen muutosten estämiseksi rahoitusmalliin on tehty rajoitin. Rahoitus saa laskea yhden hyvinvointialueen kohdalla korkeintaan sata euroa asukasta kohden seitsemän vuoden aikana.
Helsingille tämä tarkoittaisi sote-budjetissa lähes 65 miljoonan euron leikkausta – mutta vasta vuonna 2029.
Pääministeripuolue SDP:tä edustavan valtuustoryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Eveliina Heinäluoman mukaan nykyinen rahoituslaskelma antaa kuitenkin väärän kuvan, sillä Helsingin saama rahoitus kasvaa joka vuosi. Samalla kuitenkin palveluntarve kasvaa, kun väestö vähitellen ikääntyy.
Finanssineuvos Markku Nissinen muistuttaa, että lopulliset rahoitusmäärät tulevat muuttumaan, kun laskelmaan otetaan mukaan väestömäärän muutos, kustannusindeksin korotus ja palvelutarpeen kasvu. Helsinki ja Uusimaa tulevat silloin Nissisen mukaan saamaan keskimäärin saman verran lisää rahaa kuin muut hyvinvointialueet.