Valtioneuvoston kanslian mukaan nopean tiedonkulun, luotettavan tilannekuvan sekä selkeiden viestintävastuiden, viestinnän koordinoinnin ja toteuttamisen merkitys korostuu entisestään poikkeusoloissa. Valtioneuvoston kanslia teki torstaina päätöksen, jolla valmiuslain 106 §:n 1 momentin mukaisia toimivaltuuksia aletaan soveltaa koronaviestinnän johtamisessa ja yhteensovittamisessa.
Päätös on voimassa 30. huhtikuuta saakka, kuitenkin enintään niin kauan kuin valmiuslain mukaiset poikkeusolot vallitsevat Suomessa.
Valtioneuvoston kanslian päätöstä sovelletaan valtioneuvostoon ja sen ministeriöihin sekä sen alaisiin valtionhallinnon virastoihin ja yksiköihin. Päätöstä ei sovelleta esimerkiksi tasavallan presidentin kansliaan, riippumattomiin tuomioistuimiin ja riippumattomiin laillisuusvalvojiin, eikä̈ eduskunnan virastoihin ja eduskunnan alaisiin laitoksiin, kuten Kelaan. Päätöstä ei myöskään sovelleta kuntiin tai kuntayhtymiin.
Päätöksen mukaisesti valtioneuvoston kanslian viestintäosasto johtaa koronaviestintää valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä. Viestintäosasto antaa tarvittavia määräyksiä ministeriöiden viestintäyksiköille koronaviestintätoimien toteuttamiseksi.
Koronaviestintätoimien johtamisen ja yhteensovittamisen tueksi nimetään koronaviestinnän strateginen johtoryhmä.
Valtioneuvoston kanslian viestintäosasto sovittaa yhteen valtionhallinnon virastojen ja muiden yksiköiden koronaviestintätoimia. Näiden viranomaisten tulee pitää viestintäosasto tietoisina niiden koronaviestinnän suunnitelmista ja toimenpiteistä, kanslia toteaa tiedotteessaan.
Muilta osin nämä virastot huolehtivat itsenäisesti viestinnästään. Viestintäosasto toteuttaa koronaviestintäkampanjoita yhteistyössä valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa.
Valtioneuvoston kanslian mukaan se ei anna viestinnän sisältöjä koskevia määräyksiä valtionhallinnon viranomaisille. Valtion tutkimuslaitosten tutkimustoimintaa koskeva viestintä ei kuulu valtioneuvoston kanslian viestinnän johtamisen ja yhteensovittamisen piiriin.
Viranomaisilla ja virkamiehillä on velvollisuus viestiä edelleenkin vastuulleen kuuluvista asioista. Valmiuslain viestinnän johtamista koskevan pykälän käyttöönotto ei tätä velvollisuutta poista.
Valtioneuvoston kanslian mukaan koronaviestinnän koordinaation tehostamisen tavoitteena on, että kansalaiset ja yhteisöt saisivat selkeää ja ymmärrettävää tietoa epidemian kulusta, viranomaisten toimista koronaviruksen torjumiseksi sekä toimien perusteista.
– Viestinnällä voidaan vaikuttaa rajoitustoimien tehoon. Selkeän tiedon perusteella ihmisten on helppo toimia niin, että he voivat suojella itseään ja toisia koronatartunnoilta sekä estää viruksen leviäminen, tiedotteessa sanotaan.
Yhteisen viestinnän tehostamisella ja yhteen sovitetuilla viestintätoimilla voidaan valtioneuvoston mukaan myös torjua nykyistä paremmin mis- ja disinformaatiota.