Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mielestä lähes kolmen miljardin euron EU-elpymisrahoituksesta pitää rakentaa tehokas vipu, jolla vauhditetaan elinkeinoelämän uudistumista ja vahvistetaan talouden iskukykyä myös tulevia kriisejä ajatellen.
Yritysten pääsy julkisiin hankintoihin on avainasemassa, mutta lisäksi on varmistettava niiden mahdollisuus saada suoraa vetoapua investoinneilleen.
EU:n elpymisrahastosta 90 prosenttia tullaan kohdentamaan EU-maihin koronakriisin hoitoon niiden kansallisten suunnitelmien perusteella.
– Lähikuukausien isoimpia päätöksiä on se, kuinka Suomi aikoo hyödyntää tämän ainutkertaisen elvytysruiskeen, joka on alustavien arvioiden mukaan jopa lähes kolme miljardia euroa, EK toteaa tiedotteessaan.
Jäsenmailta odotetaan rahankäyttösuunnitelmien ensimmäistä luonnosta mahdollisesti jo lokakuussa.
– Tätä koskeva kansallinen keskustelu pitää käynnistää nyt – juna menee vauhdilla eteenpäin. Koronakriisi on talouden vedenjakaja Suomessa ja maailmalla. Tämä on huomioitava myös EU-rahoituksen kohdentamisessa, muistuttaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Hänen mukaansa markkinoilla on tapahtumassa historiallinen uusjako, kun digitalisaatiossa on siirrytty kiihdytysvaiheeseen ja kestävää kehitystä on saatava vauhdilla eteenpäin.
– EU-elpymisrahoitus onkin hyödynnettävä siten, että Suomi selviää voittajana tässä mullistuksessa. Nyt on käsillä etsikkoaika: käännetään kriisi mahdollisuudeksi ja investoidaan tulevaan kasvuun, hän sanoo.
Viisi panostusaluetta ja kolme periaatetta
EK esittää investointien kohdentamista seuraaviin viiteen panostusalueeseen.
Näitä ovat uusiutuvan energian ratkaisut, energiaremontit ja näitä tukeva infrastruktuuri, uudet teknologiat teollisiin investointeihin ja vähähiilisyyteen, digitalisaation edistäminen ja sitä palveleva infrastruktuuri, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä nopeat radat ja muu liikenneverkko.
Kansallisessa rahankäytössä EK:n mielestä on huolehdittava kolmesta periaatteesta.
• Tuetaan talouden uudistumista. Koronan talousvaurioiden korjaaminen ja uudistumista tukevat tulevaisuusinvestoinnit on mahdollista yhdistää. Ilmiselvä investointikohde ovat elinkeinoelämän vähähiilisyystiekarttojen toteuttaminen.
• Reilu ja avoin kilpailu. Huolehditaan markkinaehtoisuudesta ja teknologianeutraaliudesta. Pidetään kiinni EU:n valtiontukisäännöistä. Varmistetaan, että yritykset pystyvät osallistumaan muidenkin jäsenmaiden julkisiin hankintoihin tasapuolisilla pelisäännöillä.
• Kustannustehokkuus. Massiivista rahoituskokonaisuutta on suunnattava hallitusti. On tavoiteltava suurempia ja vaikuttavampia kokonaisuuksia, eikä hajottaa rahoitusta pieniksi irrallisiksi puroiksi.