Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR käsitteli 17. maaliskuuta pidetyssä kokouksessaan koronarokotteiden alueellista painottamista.
Asiantuntijoista 12 kannatti ja vain yksi vastusti esitystä, jonka mukaan rokotehankkeessa tulisi ottaa huomioon väestömäärän lisäksi myös paikallinen epidemiatilanne.
– Epidemiatilanteen ja väestömäärän mukaan painotetulla vaikuttavammalla rokotusstrategialla voidaan mallin mukaan samalla määrällä koronavirusrokotuksia estää 15–20 prosenttia enemmän sairaalahoitoja verrattuna nykyiseen, vain väestömäärään perustuvaan rokotteiden jakeluun siihen mennessä, että koko aikuisväestölle on tarjottu ensimmäinen rokote, pöytäkirjassa todetaan.
KRAR toteaa, ettei voimakas epidemia ole toistaiseksi levinnyt koko maahan. Pääkaupunkiseudun kaltaisilla korkean ilmaantuvuuden alueilla vuodeosasto- ja tehohoitopotilaiden määrän kasvu on jo uhannut terveydenhuollon kantokykyä. Alueelliset erot ovat ylittäneet muun muassa ammatteihin liittyvät riskit.
Kokouksessa THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä ja ylilääkäri Tuija Leino esittivät niin sanotun adaptiivisen mallin, jossa rokotemäärä jakautuisi väestön, edellisten viikkojen tartuntamäärien ja erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrän perusteella. Jokaisen osatekijän painoarvo olisi kolmasosa.
– Tällä tavalla rokotteita kohdennettaisiin voimakkaan epidemian alueille, mutta samalla huolehdittaisiin, että koko maassa rokotukset kuitenkin jatkuvat. Malli reagoi epidemian muutoksiin, joskin viiveellä johtuen jakelun tarvitsemasta ajasta ja rokotevasteen kehittymisestä rokotuksen jälkeen, pöytäkirjassa todetaan.
Asiantuntijat huomauttivat, että kaikki koronaviruspotilaisiin käytetyt resurssit ovat pois jostakin muusta sairaanhoidosta. KRAR:n mukaan mahdollisen painotuksen täytyisi pysyä kohtuullisena, jotta mikään alue ei jäisi liikaa jälkeen rokotustahdissa. Ensimmäisenä toimenpiteenä kohdennettaisiin tietynsuuruinen rokote-erä pahimmille epidemia-alueille mahdollisimman nopeasti.
Alueellisen painotuksen merkitys vähenisi, jos rokotteita saataisiin jatkossa aiempaa suurempia määriä. Linjaus ei korvaisi nykyistä ikä- ja riskiperusteista rokotusjärjestystä, vaan täydentäisi sitä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ei ole toistaiseksi tehnyt asiasta päätöstä, vaikka KRAR:n kokouksessa painotettiin tilanteen kiireellisyyttä. Marin sanoi aiemmin Ylellä, että alueellisia painotuksia voitaisiin tehdä vasta riskiryhmien rokottamisen jälkeen.