Verkkouutiset

Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler Suomessa sotamarsalkka Gustaf Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivänä. Vasemmalla takana presidentti Risto Ryti. LEHTIKUVA

Näin Adolf Hitler ajatteli suomalaisista: ”Voimakas taipumus pohtia kohtuuttomasti”

Natsi-Saksan diktaattorin motiiveja suhteemme on ensi kertaa tutkittu kunnolla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tietokirjailija Janne Könösen uutuusteokseen Hitler ja Suomi – Pohjolan luonnonvarat ja suurvaltasota (Tammi) on koottu Adolf Hitlerin ”pöytäpuheissa” sodan aikana esittämiä näkemyksiä suomalaisista. Eräät niistä ovat teoksesta Hitler’s Table Talk 1941–1944: his private conversations.

Kirjan mukaan Suomen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki pelkäsi, että suomalaiset yhdistettäisiin Saksassa mongoleihin. Adolf Hitleriä eivät todellisuudessa kuitenkaan tuntuneet kiinnostavan suomalaisten rotuominaisuudet.

Hitlerin mukaan virolaiset olivat ”Baltian kansoista parhaita, sitten tulevat liettualaiset, viimeksi latvialaiset”. Propagandaministeri Joseph Goebbels oli samaa mieltä ja lisäsi suomalaisten olevan virolaisia korkeammalla.

Marsalkka Mannerheimin luottomiehelle Paavo Talvelalle Hitler sanoi, että ”Suomea minä pidän parhaana liittolaisenamme. Me voimme luottaa teihin. Vasen sivustamme on varma. Sitä en voi sanoa varsinkaan oikeasta [Italian hallitsemasta] sivustasta. Siellä meidän täytyy olla aina katsomassa perään. Me autamme teitä suomalaisia kaikin tavoin ja annamme arvoa teidän johdonmukaiselle kannallenne asioissa”.

Heinäkuussa 1941 Hitler oli verrannut Goebbelsille suomalaisia Odinia palvoneisiin villeihin germaanis-skandinaavisiin sotureihin sanoen, että ”suomalaiset taistelevat kuin raivopäiset berserkit”. Hitler toisteli tätä useasti.

Te tiedätte hyvin, millaista oli katsella hiljaisuudessa, kun suomalaisia kuristettiin. Ja mitä merkitsi se, että Baltian maat joutuivat heidän (venäläisten) valtaansa. Mitä tämä kaikki tarkoitti, kykenivät arvioimaan vain ne, jotka tuntevat Saksan historian ja tietävät, ettei siellä (Suomessa ja Baltian maissa) ole yhtään neliökilometriä maata, jota saksalainen pioneerityö ei olisi raivannut kulttuurille ja sivilisaatiolle. …Kutsuin Venäjän ulkoministeri Molotovin Berliiniin. Hän asetti minulle sitten neljä tunnettua ehtoaan. Ensinnäkin Saksan pitäisi vihdoin suostua siihen, että Venäjä saisi likvidoida Suomen, sillä he tunsivat itsensä jälleen Suomen taholta uhatuksi. Tämä oli ensimmäinen kysymys, johon minun oli vaikea vastata. Mutta en voinut tehdä muuta kuin kieltäytyä siitä, Adolf Hitler sanoi suuressa puheessaan lokakuussa 1941.

Ensimmäisen venäläisten kanssa käydyn konfliktin jälkeen suomalaiset ehdottivat minulle, että heidän maastaan tulisi Saksan protektoraatti. En ole pahoillani, että hylkäsin tämän tarjouksen. Näiden ihmisten sankarillinen asenne, jotka ovat viettäneet sata vuotta kuudensadan vuoden historiastaan taistellen, ansaitsee mitä suurimman kunnioituksen. On äärettömän paljon parempi, että tämä sankarikansa on liittolainen kuin että se sulautettaisiin germaaniseen valtakuntaan. – – Suomalaiset pitävät huolen yhdestä sivustastamme, kuten Turkki toisesta, Hitler sanoi keväällä 1942 epävirallisesti.

Viikkoa myöhemmin hän tosin katsoi, että ”sota Suomea vastaan vuonna 1940 ei ollut (Neuvostoliitolta) mitään muuta kuin suuri naamiointi heidän taholtaan, sillä silloinkin Venäjällä oli olemassa joukkoja, jotka tekivät siitä yhden suurista mahdeista, Saksan ja Japanin veroisen”.

Pohdintoja suomalaisista Adolf Hitler esitti kesäkuun alussa 1942 palattuaan Mannerheimin syntymäpäiviltä.

Suomalaisilla on voimakas taipumus pohtia kohtuuttomasti uskonnollisia ongelmia. Suomessa maatilat ovat usein jopa kolmenkymmenen kilometrin päässä toisistaan, jolloin asukkaat, tuomittuina etenkin talvella varsin eristettyyn elämään, tuntevat tarvetta pohtia paljon asioita. Poikkeuksellisen vahva taipumus vaipua uskonnollisiin mietelmiin on siksi ymmärrettävää. …On suuri sääli, että tämä taipumus ei löydä parempaa kanavaa purkautua kuin tukeutuminen juutalaiseen Vanhaan testamenttiin. Uskonnolliset ihmiset, jotka talven eristäminä etsivät valoa uskonnollisille ongelmilleen Raamatun avulla, tulevat hengellisesti vääristyneiksi.

Elokuun 1942 alussa Hitler jatkoi teemasta:

Sain äskettäin hämmästyneenä todistaa sitä, millaisia määriä viinaa suomalaiset kaatavat suihinsa. Näyttää siltä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän ihmiset kestävät juomista.

LUE MYÖS:
Entä jos USA olisi vapauttanut Lapin saksalaisista? Sodan lopulla tehtiin salaa radikaali esitys

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)