Keskuskauppakamarin mukaan nyt tarvitaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) nopeita päätöksiä, jotka lisäävät osaavan työvoiman tarjontaa jo tänä vuonna.
Keskuskauppakamari on huolissaan siitä, että pula osaavasta työvoimasta tyrehdyttää orastavan kasvun. Mikäli hallitus ei tee nopeita toimia, joilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus, jää yritysten kasvupotentiaali lunastamatta.
Keskuskauppakamarin jäsenyrityksille tekemistä kyselyistä ilmenee, että monilla aloilla on ollut pulaa osaavasta työvoimasta läpi korona-ajan. Tämän vuoden puolella osaajapula on laajentunut useille aloille ja työvoiman tarve on kasvanut.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on asettanut kansliapäällikkö Juha Majasen selvittämään nopeavaikutteisia täsmätoimia, joilla avoimien työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantoa parannetaan. Työtä tehdään hallituksen syyskuussa pidettävää budjettiriihtä varten.
Keskuskauppakamari on listannut kymmenen keinoa osaavan työvoiman turvaamiseksi:
1. Riittävät resurssit oleskelulupien käsittelyyn.
Nopeana toimena on lisättävä Maahanmuuttoviraston, edustuston ja TE-toimistojen lupakäsittelyn resursseja, jotta hakemusmäärien kasvaessa voidaan turvata hakemusten sujuva käsittely.
2. Ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen.
Saatavuusharkinnan lieventämisen kokeilun sijaan pitäisi suoraan luopua saatavuusharkinnasta. Tämä edistäisi merkittävästi ulkomaalaisen työvoiman käyttöä Suomessa.
3. Maahanmuuttajien työllistymistä edistettävä joustavammalla kielikoulutuksella.
Monesti maahanmuuttajan työllistyminen olisi mahdollista jo ennen pitkää kotouttamiskoulutusta. Kielikoulutusta tulisikin järjestää yhteiskunnan toimesta joustavammin työn ohessa ja panostaa nopeaan työllistymiseen.
4. Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu.
Osaajien houkuttelun on lähdettävä yritysten tarpeista ja sitä pitää tehdä kiinteässä yhteistyössä yritysten kanssa. Yrityksien akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa tukemalla rekrytointia ulkomailta (mm. TalentBoost -toimet).
5. Lisää resursseja korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutuksiin.
Korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutukset ovat kokonaisen tutkinnon opiskeluun verrattuna huomattavista nopeampi tapa hankkia uutta osaamista ja tuottaa osaajia työmarkkinoille. Muunto- ja täydennyskoulutuksia pitää lisätä yritysten tarpeet huomioiden.
6. Lyhyillä työvoimakoulutuksilla kiinni työelämään.
Akuuttiin työvoimapulaan voidaan vastata järjestämällä työvoimakoulutuksena yritysten tarpeista lähteviä lyhyitä koulutuksia muutamista päivistä muutamiin viikkoihin sellaisille henkilöille, joilla ei vielä ole valmista työpaikkaa.
7. RekryKoulutusten resurssit turvattava.
TE-toimistojen ja yritysten yhteiset rekrykoulutukset ovat hyvä ja nopea tapa kouluttaa yritysten tarpeita vastaavaa työvoimaa. Työvoimatarpeen kasvaessa on tärkeää varmistaa, että koulutusten resurssit ovat riittävät ja niiden järjestäminen joustavaa yritysten näkökulmasta.
8. Opintotuen tulorajojen nostaminen.
Opintotuen tulorajoja on nostettava merkittävästi nykyisestä, jotta opiskelijoille tulee mahdollisuus ja selkeä kannuste tehdä töitä opintojen ohessa. Tämä lisäisi nopeasti työvoiman tarjontaa.
9. Liikkuvuusavustuksen laajentaminen.
Liikkuvuusavustusta pitää laajentaa siten, että se edistää työn perässä muuttamista laajemmin kuin nyt. Avustuksen myöntämisessä pitää joissain tapauksissa huomioida myös muut kuin työttömät. Rahallisen kannusteen pitää olla riittävän suuri, jotta se auttaa muuttamaan ja sijoittumaan uudelle paikkakunnalle.
10. Paikallisen sopimisen edistäminen.
Paikallista sopimisen mahdollisuuksia pitää laajentaa kokeilulla, joka mahdollistaisi vapauden sopia toisin eli työehtosopimuksien määräyksistä voitaisiin poiketa työantajan ja henkilöstön keskinäisellä sopimuksella.