Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan noin 75 miljoonaa, eli 6 prosenttia, maailman 15–24-vuotiaista on työttöminä. Kun mukaan lasketaan nuoret, jotka eivät myöskään käy koulua, näyttää tilanne varsin uhkaavalta.
OECD:n tilastot paljastavat, että maailman rikkaimmissa valtioissa on noin 26 miljoonaa nuorta, jotka eivät tee työtä tai opiskele. Maailmanpankin mukaan kehittyvissä maissa vastaava luku on 260 miljoonan tienoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maailman nuorista liki 290 miljoonaa ei tee minkäänlaista työtä tai käy koulua. Kaiken lisäksi työttömien tai vailla opiskelupaikkaa olevien nuorien määrän odotetaan vain nousevan lähivuosina.
Luvut olisivat hieman pienempiä, mikäli niihin ei laskettaisi mukaan eteläisen pallonpuoliskon kehittyvien maiden nuoria naisia. Monissa Afrikan ja Etelä-Aasian maissa varsinkin nuoret naiset ovat perinteisesti hyvin harvoin osa työväestöä. Toisaalta monet tilastoissa työllistyneinä näyttäytyvät nuoret ovat todellisuudessa vain väliaikaisissa pätkätöissä.
Pätkätyöllisyys on erityisesti rikkaiden maiden ongelma. Keskimäärin jopa kolmannes maailman varakkaimpien valtioiden työllistyneistä nuorista on töissä väliaikaisilla sopimuksilla ja huonoilla ehdoilla. Köyhissä valtioissa puolestaan noin viidennes työssä käyvistä nuorista on todellisuudessa joko palkattomissa tehtävissä tai työskentelee harmaan talouden piirissä.
Asiantuntijoiden mukaan ongelma on pitkälti seurausta talouskriisistä ja kehittyvien maiden räjähdysmäisestä väestönkasvusta. Myös koulutuksen puute ruokkii työttömyyttä.
Erityisesti länsimaita riivaava talouskriisi on johtanut laajoihin irtisanomisaaltoihin, jotka kohdistuvat useimmiten tuoreimpiin työntekijöihin, joista suuri osa on nuoria. Kehittyvissä maissa työn tarjonta ei taas yksinkertaisesti ole ehtinyt väestönkasvun mukaan. Lisäksi köyhissä valtioissa rehottava harmaa talous on ollut omiaan viemään nuoria pois varsinaisilta työmarkkinoilta.
Tutkijat ovat huolissaan nuorisotyöttömyyden jatkuvasta kasvusta. Erityisen varoittavana on pidetty sitä, ettei edes väestön ikääntyminen tunnu taittavan sen pahenemista. Muun muassa ikäkriisin kourissa jo vuosia kamppaillut Japani ei ole kokenut uutta työllistymisaaltoa työväestön ikääntyessä, vaan maahan on syntynyt uusi hikikomoreiksi kutsuttu vanhempiensa luona asuvien syrjäytyneiden nuorien yhteiskuntaluokka.